Kun metalliosat on saatava pysyvästi yhteen, kääntyvät monen ammattilaisen ja harrastajan ajatukset kolmen laajalti käytetyn kaarihitsausmenetelmän puoleen. Puhekielessä puhutaan usein MIG-, MAG- ja TIG-hitsauksesta, vaikka termien taakse kätkeytyy hienovaraisia eroja kaaren hallinnassa, suojakaasun koostumuksessa ja käyttökohteissa.
Jos vertailee ensimmäistä kertaa vaihtoehtojaan, voi kirjainyhdistelmäviidakko tuntua monimutkaiselta. Alapuolella käydään läpi kunkin menetelmän perusidea, vahvuudet, heikkoudet ja käyttöesimerkit, jotta lukija voi punnita, mikä ratkaisu sopii parhaiten juuri omaan työpajaan tai projektiin.
MIG ja MAG: sukulaismenetelmät eri kaasuilla
MIG tulee sanoista Metal Inert Gas. Menetelmässä on rullalta syötettävä metallinen lisäaine, joka toimii sulavana elektrodtina, ja kaarta suojaa inertti kaasu, tyypillisesti argon tai argonin seos. Kun samaan sähkömekanismiin liitetään sen sijaan aktiivinen kaasu, kuten hiilidioksidi tai argon-CO₂-seos, puhutaan MAG-hitsauksesta (Metal Active Gas).
Teknisesti laitteet näyttävät ulospäin lähes samanlaisilta. Polttimen liipaisimesta vapautuu lanka, jolle virtalähde antaa tasavirran. Sula piste syntyy automaattisesti, ja suojakaasu hulmahtaa ympärille estäen ilman happipitoisuuden haitallisen vaikutuksen. Se, mitä kaasu tekee sulan pintajännitykselle ja valokaarelle, on seikka, joka erottaa MIG- ja MAG-hitsauksen toisistaan.
Inertti argon ei reagoi sulametallin kanssa, minkä takia MIG lyö itsensä läpi erityisesti alumiinin ja muiden ei-rautametallien kanssa. MAG-puolella aktiivinen hiilidioksidi voi vaikuttaa sulassa teräksessä oleviin seosaineisiin, mutta samalla se parantaa tunkeumaa ja saa hitsiaineen leviämään laajemmalle, mikä on eduksi rakenneterästen paksujen saumojen tuotannossa.
Lue myös parhaat mig/mag hitsauskoneet vertailussa
TIG: tarkkuutta wolfram-elektrodilla
TIG-hitsauksen ytimessä on epäkulutuva wolframsauva, joka hehkuu kuuman kaaren toisena napana. Lisäaine ei tule koneen sisältä, vaan käyttäjä syöttää sitä käsin erillisellä langalla samaan sulaan altaaseen. Suojakaasuna on lähes aina puhdas argon tai argon-helium-sekoitus, joka ei vaikuta metallurgisesti hitsiin. Syntyvä sauma on kiiltävä ja siisti, ja roiskeita tulee hädin tuskin lainkaan.
TIG tunnetaan taidokkaana menetelmänä, joka palkitsee kärsivällisen työskentelijän. Koska lisäaine ja valokaari ovat toisistaan riippumattomia, hitsaaja voi säädellä lämmöntuontia jalostetun tarkasti ja pitää valopisteen koon pienenä. Se on iso etu ohuissa ruostumattomissa putkissa, elintarvike- ja lääketeollisuuden laitteissa sekä koristeellisissa alumiinirungoissa, joissa ulkonäkö on yhtä merkittävä kuin mekaaninen lujuus.
Materiaalin valinta: teräs, alumiini vai ruostumaton?
Materiaali ohjaa usein suoraan oikeiden asetusten ja kaasujen pariin. Rakenneterästä hitsataan maailmassa eniten, ja sen vuoksi MAG-laitteiden kulutusosat, langat ja suojakaasut ovat laajalti saatavilla ja kohtuuhintaisia. MAG-prosessissa kaari on energiatehokas, tunkeama hyvä ja hitsausnopeus suuri, mikä tekee siitä tuotantolinjojen suosikin.
Alumiini sen sijaan oksidoituu herkästi. Alumiinioksidikerros sulaa vasta noin tuhatkaksisataa celsiusasteessa, kun itse alumiini on jo nestemäistä seitsemässäsadassa. MIG-menetelmä argon-pohjaisella suojakaasulla ja mahdollisella puikkokuorinnan kaltainen käännetty polariteetti auttavat rikkomaan oksidikerroksen. TIG tarjoaa vaihtoehtoisen reitin, jossa AC-taajuutta ja puhdistinpuolijaksoa säätämällä hitsaaja saa aikaan kirkkaan oksidittoman altaan, mutta työ on hitaampaa.
Ruostumattomat teräkset pitävät puolestaan TIG-hitsausta laatuvaatimusten takia suuressa arvossa. Kuumahitsattujen ruostumattomien saumojen korroosionkesto heikkenee, jos lisäaineen ja pohja-aineen seosaineita ei hallita, ja TIG antaa kemiallisen koostumuksen pysyä täsmällisenä. MAG on kuitenkin löytänyt tiensä ohutlevytuotantoon argon-rikastetuilla aktiivikaasuilla, joten valinta on osittain prosessinopeuden ja budjetin kysymys.
Ohuelti ja paksulti: ainevahvuus vaikuttaa
Ohuet peltiliitokset palavat helposti puhki liian rankan kaaren alla. TIG on suvereeni alle kahden millimetrin ainevahvuuksissa, koska kaari voidaan sytyttää matalalla virtamäärällä ja pulssitoiminnolla rajoittaa lämpöä. MIG ja MAG pystyvät kyllä ohueenkin materiaaliin, mutta parametrien säätö vaatii harjoittelua. VAR-virta eli jatkuvajännitteinen lähde tukee kohtalaista lämmöntuontia, ja suutin-etäisyys on kriittinen.
Paksut palkit, laipat ja rakenneteräksen raskaat liitokset kääntävät kelkan toiseen suuntaan. Kun hitsataan yli kuuden millimetrin materiaalia, tuotantonopeus ja taloudellisuus saa suuremman painoarvon. MAG-hitsaajan ei tarvitse pysähtyä lisäämään uutta lankaa, sillä kone syöttää sitä tasaisesti, ja kaksikaasuseokset (argon + CO₂ + pieni O₂) parantavat kaaren vakautta, jolloin syöksyssä muodostuva pisara tunkeutuu syvälle. TIG-prosessilla näin paksu sauma onnistuisi kyllä, mutta työaika sekä lisäainekustannukset kasvaisivat nopeasti.
Laiteinvestointi ja ylläpito
Kotiharrastajan ensimmäinen MIG/MAG-pylväs saattaa maksaa saman verran kuin TIG-koneen virtalähde, mutta kokonaisuuteen lasketaan myös polttimen kulutusosat, suutinpaketin hintataso sekä suojakaasupullon vuosivuokra. TIG-kalusto tuo mukaan jalkapoljinkahvan tai valinnaisen sormirullan virransäätöön, hiottavat wolframit ja harjakulut, jos käytössä on venttiilillä varustettu poltin. Tämän lisäksi TIG tarvitsee korkeataajuisen sytytyksen, mikä nostaa laitteen elektroniikan vaatimustasoa.
Huoltoseisokit eroavat siten, että MIG/MAG-polttimen keskiössä kuluu kontaktisuutin ja kaasu-/virtasuutin, joihin roiskeet hitsautuvat. TIG-kynän wolframi kuluu, mutta vaihto on nopea eikä roiskeiden puhdistus vie aikaa. Jos taas kaapeloinnin jäähdytys on vesikiertoinen, on muistettava tarkistaa pumpun neste ja tiivisteet.
Hitsauskone kokemuksia
Kukin heistä nostaa esiin omia huomioitaan koneen käytöstä, ei ylisanoin vaan arkisin havainnoin, kuten kokemuksen kautta on tapana.
Kemppi MinarcMig 220 AUTO MIG – Paras MIG/MAG-hitsauskone
Kemppi on ollut monelle tuttu nimi jo pitkään, ja MinarcMig 220 AUTO on löytänyt paikkansa niin pienissä verstaissa kuin kevyessä ammattikäytössä. Sen helppokäyttöisyyttä on korostettu ohjauspaneelin automaattisten asetusten ansiosta.
“Tämä oli ensimmäinen kone, jossa säädöt osuivat kohdilleen ilman pidempää kokeilua. Tuntui aika vaivattomalta päästä alkuun, vaikka hitsailen vain silloin tällöin. Kone jaksaa vetää myös paksumpaa tavaraa ilman yskimistä.”
– Mika, Etelä-Karjala
MinarcMigissä automaattinen langansyöttö ja synerginen säätö vievät käyttäjältä turhan arvailun pois. Moni on maininnut sen soveltuvan monenlaisille materiaaleille, etenkin rakenneteräkselle ja ruostumattomalle, kunhan kaasupuoli on kunnossa. Laite on kompakti ja kulkee helposti mukana, mikä palvelee pientä kenttätyötäkin tekeviä.
Mig hitsauskone Unitech 358C – Hyvä MIG-hitsauskone kotiverstaalle
Unitech 358C ei ehkä ole yhtä tunnettu nimi kuin muut vaihtoehdot, mutta se on saanut jalansijaa etenkin kotiharrastajien keskuudessa. Siinä yhdistyy yksinkertainen rakenne ja riittävä teho suurimmalle osalle peruskäyttäjistä.
“En ollut aikaisemmin kuullut tästä merkistä, mutta hinta ja ominaisuudet kohtasivat. Ensimmäiset saumat tulivat yllätyksekseni siistimmiksi kuin odotin. Tykkään, kun kaikki tarpeellinen löytyy, mutta ilman turhaa monimutkaisuutta.”
– Sari, Keski-Suomi
Koneessa on perinteiset säädöt ilman automaattiohjausta, mikä saattaa houkutella niitä, jotka haluavat hallita asetuksia manuaalisesti. Erityisesti pelti- ja kevytrakenneteräksen hitsauksessa tämä kone on saanut hyvää palautetta vakaasta kaaresta ja luotettavasta langansyötöstä.
Telwin Technomig 215 Dual Synergic – Tehokas MIG/MAG monikäyttökone
Telwin Technomig 215 on niittänyt suosiota käyttäjiltä, jotka tarvitsevat koneeltaan vähän enemmän. Säädettävät synergiset ohjelmat ja kyky toimia sekä MIG/MAG- että rutiilikäytössä ovat ominaisuuksia, joita arvostavat erityisesti ne, jotka hitsaavat eri materiaaleja vaihtelevissa olosuhteissa.
“Tällä on tehty alumiinia, mustaa peltiä ja ruostumatonta putkea. Yllätyin siitä, miten hyvin kone osaa säätää asetukset kohdalleen, varsinkin alumiinilla. Rungon jäykkyys ja rakenne tekevät tästä tukevan pelin.”
– Jarkko, Pohjanmaa
Telwinin laitteessa arvostetaan erityisesti sen monipuolisuutta: se toimii sekä kaasulla että ilman, jolloin puikkohitsauksen tyyppinen käyttö onnistuu myös ulkona. Näytöllinen ohjauspaneeli jakaa mielipiteitä, mutta moni tottuu siihen nopeasti ja oppii hyödyntämään esiasetuksia eri langoille.
Työskentelynopeus ja käsiteltävyys
Nopeudessa MIG ja MAG ovat omassa luokassaan. Kone syöttää lankaa muutamasta metristä jopa kymmeneen metriin minuutissa, joten pitkä sauma syntyy yhdellä vedolla. Hitsari kurottaa liipaisimeen, kohdistaa käden, painaa ja antaa valokaaren tehdä työn. Pulssitoiminto ja syöksykaari tarjoavat erilaisia pisarakokoja, joista valitaan kulloinkin roiskeettomin ja nopein vaihtoehto.
TIG-hitsaaja sen sijaan liikuttaa sekä poltinta että lisäainelankaa erikseen. Pulssivirralla kaari syttyy ja sammuu monta kertaa sekunnissa auttaen lämpökeskittymässä, mutta liikeratojen koordinointi vaatii kärsivällisyyttä. Kokeneemmankin tekijän etenemisnopeus jää MIG- ja MAG-prosessien varjoon.
Käsiteltävyys on kuitenkin muutakin kuin metriä minuutissa. Täsmällinen sulakehä ja pieni valokaari luovat TIG-saumasta siistin ilman jälkityöstöä, mikä säästää aikaa hionnassa ja maalauksessa. Auton alumiinivanteen halkeaman täyttö olisi vaikea suorittaa MAG-laitteella ilman, että vanteen muoto kärsii lämmöstä.
Suojakaasut ja niiden vaikutus
Suojakaasun valinnassa hinnoittelu, kemialliset reaktiot ja kaaren vakaus kietoutuvat yhteen. Argon on neutraali ja varsin yleiskäyttöinen, mutta se on pullomarkkinoilla arvokkaampi kuin hiilidioksidi. MAG-seoksissa tavataan 18–25 % CO₂-pitoisuutta, joka edistää typen ja hapen poistumista hitsisulasta ja parantaa tunkeumaa teräksessä. Lisätty happi parantaa kaaren ankkuroiden valon, mutta liian korkea pitoisuus kuluttaisi elektrodit sädesuihkuksi.
TIG-puolella argon on vakio ja helium huomioidaan, jos lämpöä tarvitaan lisää esimerkiksi paksulle kuparille. Helium nostaa kaarijännitettä ja siirtää energiaa syvemmälle, mutta pullossa helium maksaa moninkertaisesti suhteessa argoniin.
Esimerkkitilanteet ja päätöksen tekeminen
Ajatellaan kokoonpanoa, jossa harrastaja korjaa 1960-luvun klassikkoauton korirakennetta. Peltipaksuus jää alle millimetrin, ja saumojen ulkonäkö vaikuttaa suoraan maalipinnan tasoon. Valinta kallistuu TIG-menetelmään, sillä tarkka lämmönhallinta estää pellin venymisen ja pysyy suorana. Jos sama korjaaja vaihtaisi puhkisyöpyneet kynnyskotelojen alaosat paksumpaan korjauspelleistä leikattuun kaareen, MIG-kone pulssiasetuksella olisi nopea ja kustannustehokas.