MIG/MAG-menetelmä on saanut asemansa sekä kotipajoissa että teollisuudessa, koska se yhdistää nopeuden, kohtuullisen oppimiskynnyksen ja laitteiden laajan saatavuuden. Vuoteen 2025 tultaessa koneiden käyttöliittymät ovat digitalisoituneet, kaasuseokset entistä tarkemmin räätälöityjä ja opetusmateriaali siirtynyt pitkälti verkkoon.
Silti perusperiaatteet pysyvät: sulatetaan lisäainelankaa valokaaren avulla, suojataan sula metalli kaasulla ja huolehditaan kunnon liitoksen muodostumisesta. Tämä artikkeli johdattaa vasta-alkajan MIG/MAG-hitsauksen maailmaan selittäen, mistä menetelmässä on kysymys, millaista kalustoa tarvitaan ja miten onnistunut sauma syntyy.
Mitä MIG/MAG-hitsaus tarkoittaa?
MIG on lyhenne sanoista Metal Inert Gas ja MAG puolestaan Metal Active Gas. Molemmat viittaavat suojakaasukaarihitsaukseen, jossa lisäaine johdetaan langansyöttölaitteesta hitsauspistooliin ja sulaa kaaren kuumuudessa. Ero löytyy suojakaasusta: MIG käyttää inerttejä kaasuja, tavallisimmin argonia tai argonin ja heliumin seosta, kun taas MAG-menetelmässä suojakaasu sisältää reaktiivisia komponentteja, tyypillisimmin hiilidioksidia tai happipitoisen seoksen. Inertti kaasu ei reagoi sulan metallin kanssa, kun taas aktiivinen kaasu voi parantaa tunkeumaa ja vakaannuttaa kaarta. Teräksen yleisin valinta on MAG-kaasu, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kohdalla MIG on vallitseva.
Kuparinen kontaktisuutin syöttää virran lisäainelankaan, ja juuri tämä ohut lanka toimii sulan metallin lähteenä. Kaari syntyy langan kärjestä työkappaleeseen, ja sulanut lanka täyttää railon. Prosessi on jatkuva ja mahdollistaa pitkät, yhtenäiset juoksut ilman taukoja lankan vaihtoon. Juuri tämä sujuvuus sekä roiskeiden vähyys houkuttelevat aloittelevia tekijöitä MIG/MAG-menetelmän pariin.
Lue myös parhaat mig/mag hitsauskoneet vertailussa
Tarvittavat laitteet ja varusteet 2025
Peruspaketti koostuu virtalähteestä, langansyöttölaitteesta, kaasupullosta letkuineen, polttimesta, maadoituspuristimesta ja tietenkin hitsausviimereistä. Nykyiset invertteripohjaiset virtalähteet painavat vain murto-osan vanhoihin muuntajakoneisiin verrattuna, ja käyttöliittymässä kosketusnäyttö on korvannut perinteiset potentiometrit. Monissa malleissa on esiasetettuja synergisiä ohjelmia, joissa käyttäjä syöttää langan halkaisijan ja materiaalin paksuuden, ja automatiikka ehdottaa valokaaren jännite- ja langansyöttöarvoja.
Kotipajan harrastaja pärjää 180–220 ampeerin koneella, kun taas paksumpien levyjen hitsaamiseen teollisuudessa saatetaan tarvita jopa 450 ampeerin laitteita ja vesijäähdytetty poltin. Vuoteen 2025 mennessä yhä useampi valmistaja tarjoaa langattoman yhteyden, jonka avulla hitsausopettaja voi tarkkailla opiskelijoiden asetuksia reaaliaikaisesti tai huolto voi lukea vikakoodeja etänä.
Suojainten osalta perinteinen hitsausmaski on saanut rinnalleen automaattisesti tummuvan kypärän, jossa valokenno tunnistaa kaaren syttymisen sekunnin murto-osissa. Ammattimainen hitsaaja käyttää lisäksi huippuluokan hengityssuojainta, jossa puhallin tuo raitista ilmaa visiirin alle. Käsineet, palamattomat vaatteet ja nahkaiset käsivarsisuojat kuuluvat peruslinjaan. Erityisesti alumiinia hitsatessa valokaaren ultraviolettisäteily on voimakkaampaa, joten suojautuminen kannattaa ottaa vakavasti.
Suojakaasut ja lisäaineet
Suojakaasu ylläpitää vakiota atmosfääriä valokaaren ympärillä. Teräksen MAG-hitsauksessa suosittu seos on 82 prosenttia argonia ja 18 prosenttia hiilidioksidia. Pienikrominen lujaa terästä hitsattaessa lisätään happipitoista komponenttia, joka vakauttaa kaarta ja parantaa sulan pintaa. Alumiinille käytetään puhdasta argonia tai argonin sekä heliumin seosta, koska aktiiviset kaasut voisivat oksidoida sulan metallin.
Lisäainelankoja on lukemattomia laatuja. Tavanomainen S2-syttyy teräkselle kelpaa yleiskäyttöön, mutta hienoraeteräkselle valitaan seos, jonka seosalkuainepitoisuus vastaa perusmateriaalia. Ruostumattoman teräksen langat on numeroitu AISI-sarjan mukaan, kun taas alumiinipuolella 4043 ja 5356 hallitsevat. Vuonna 2025 on saatavilla myös niin sanottuja metallisydänlankoja, joissa jauhemainen täyte reagoi suojakaasun kanssa muodostaen kuonan, joka suojaa sulaa pintaa hetken kaaren sammuttua. Näiden etu on suuri hitsausnopeus ja tasainen tunkeuma, mutta laitteelta vaaditaan hiukan järeämpi virtalähde, jotta korkeampi sulamisteho pysyy hallinnassa.
Perusasetukset ja parametrien ymmärtäminen
Valokaaren vakaus, tunkeuma ja sauman ulkonäkö riippuvat kolmesta keskeisestä muuttujasta: langansyöttönopeudesta, jännitteestä ja kaaripituudesta. Langansyöttö määrittää sulan metallitilavuuden sekunnissa. Jos lanka syöksyy liian nopeasti, kone pyrkii työntämään lankaa sulaan nopeammin kuin se ehtii sulaa, mikä johtaa roiskeisiin ja mahdolliseen potkaisuun kaaren sammuessa. Liian hidas syöttö puolestaan venyttää lankaa ja voi aiheuttaa epävakaan siirtymätavan.
Jännite vaikuttaa kaaripituuteen. Sääntö on jokseenkin lineaarinen: jokaiselle langansyöttönopeudelle on olemassa toimiva jännitealue, jonka alarajalla kaari napsahtelee ja yläpäässä se muuttuu laiskaksi ja leviää liikaa. Monessa modernissa koneessa säädetään vain syöttöä ja kone korjaa jännitteen automaattisesti. Induktanssi eli dynaaminen kaarisäätö taas määrää, kuinka nopeasti virta nousee oikosulun katkeamisen jälkeen. Paksulle teräkselle halutaan voimakas nousu terävän tunkeuman saavuttamiseksi, ohutlevylle pehmeämpi nousu suojaa läpiruostumiselta.
Aloittaminen: työkappaleen valmistelu
Metallin liitospinnat täytyy puhdistaa ruosteesta, öljystä ja maalista. Teräksen voi hiomata puhtaaksi lähelle metallinkiiltoa, alumiini taas vaatii oksidikerroksen poistamisen messinkiharjalla juuri ennen hitsausta, sillä oksidi syntyy sekunneissa uudelleen. Railon avauslevyjen reunojen viisteet varmistavat, että lisäaine pääsee juurta myöten. Työstöpöydän pidikkeet estävät kappaleen vääntymisen lämmön vaikutuksesta.
Aloittelijalle suositellaan asennon harjoittelua jo ennen valokaaren sytyttämistä. Pistoolin kulma suhteessa työkappaleeseen on noin 10–15 astetta työntösuuntaan. Liian jyrkkä kulma heijastaa lämmön taakse ja kasaantuu roiskeita. Kaaripituutta voi harjoitella palamattomalla langalla: vie pistoolin kärki niin lähelle, että lanka juuri hipaisee metallia, ja nosta milli tai kaksi. Kun käsi muistaa etäisyyden, sytytys onnistuu vaivattomasti.
Hitsausasennot ja liitostyypit
Pöytähitsaus tasossa on helpoin tapa aloittaa, mutta tosimaailman rakenteissa saumaa tarvitaan eri kulmissa. Vaakasauma sivuseinällä vaatii hitaan, tasaiseen liikkeen, jotta sula metalli ei valu alaspäin. Kattoasento eli hitsaus pään yläpuolella edellyttää lyhyttä kaarta ja korkeaa jännitettä, jotta sula jähmettyy välittömästi. Putkiston liitos saattaa olla ympäri kiertävä, jolloin hitsaaja siirtyy asennosta toiseen saumaa pitkin.
Liitostyypeistä räystäiliitos on yleinen ohutlevyjen nurkan vahvistamiseen, kun taas I-railo syvällä viisteellä tuo tunkeumaa paksuun levyyn. Täysien penetraatiovaateiden kohdalla juurikerros hitsataan pienellä virralla ja seuraavat kerrokset suuremmalla. Aloittelijan ei kannata hätiköidä vaan antaa sauman jäähtyä ennen seuraavaa kerrosta, jotta muodonmuutos pysyy hallittuna.
Kokemuksia hitsauskoneista
Hakas Plusmig 2500: vakautta ja voimaa – Jarkko, Keski-Suomi
”Aloitin hitsaushommat vajaa vuosi sitten, ja koneeksi valikoitui Hakas Plusmig 2500 lähinnä sen perusteella, että se näytti jämäkältä ja speksit riittivät kaikkeen mitä ajattelin tehdä. Pääasiallisesti hitsaan rakenneterästä ja silloin tällöin ohutta peltiä. Koneen valokaarikäytös on ollut tasainen, eikä yllättäviä katkeamisia ole tullut. Säädöt löytyvät loogisesti, ja langansyöttö toimii niin kuin pitää. Asetusten opettelu vei hetken, mutta nyt säädän ne jo ilman manuaalia.”
Jarkon kokemuksen mukaan Hakas Plusmig 2500 soveltuu sekä yksittäisiin projekteihin että toistuvaan käyttöön. Hän arvosti erityisesti koneen vakaata toimintaa, vaikka käyttöympäristönä on ollut pihavaja ilman lämmitettyä hallia. Laite on kulkenut mukana myös kylmemmissä keleissä, ja käyttö on jatkunut ongelmitta.
Wallius Bluearc i1800 MIG PLUS: kompakti ja rauhallinen – Katariina, Varsinais-Suomi
”Minulla ei ollut aiempaa kokemusta MIG-hitsauksesta, mutta Wallius Bluearc i1800 MIG PLUS tuntui sopivalta vaihtoehdolta, kun etsin konetta pienempiin projekteihin kotiverstaalla. Työskentelytila on rajallinen, joten painolla ja koolla oli väliä. Laite on ollut yllättävän hiljainen, eikä se ole pettänyt kertaakaan. Langansyöttö on rauhallinen, ja pulssitoiminto toi lisäarvoa erityisesti ohuiden levyjen kanssa. Voin sanoa, että opin hitsaamaan käytännössä tämän koneen kanssa.”
Katariina korostaa koneen käyttäjäystävällisyyttä ja selkeää käyttöliittymää. Hän mainitsee myös laitteen kevyen rakenteen, mikä on ollut merkittävä etu siirrettävyydessä ja säilytyksessä. Pienemmän ampeerimäärän rajoissa pysyteltäessä kone on vastannut odotuksia.
Hakas Plusmig 200: yllättävän tehokas pienikokoinen kone – Tommi, Pohjois-Karjala
”Valitsin Hakas Plusmig 200 sen kompaktin koon ja 230 V käyttöjännitteen takia. Omat projektini liittyvät pääasiassa maatalouskoneiden kunnostukseen ja pienten rakenteiden rakenteluun. En odottanut koneelta liikoja, mutta se on jaksanut yllättää. Vaikka kyse ei ole raskaansarjan laitteesta, se ei ole hyytynyt kesken työskentelyn. Kaari pysyy hallinnassa ja roiskeita on vähän. Suuttimien ja virtakärjen huolto on sujunut ongelmitta.”
Tommin mukaan Hakas Plusmig 200 on ollut hyvä valinta, kun halutaan kevyempi kone ilman että suorituskyky katoaa kokonaan. Hän arvostaa myös koneen selkeää rakennetta, joka mahdollistaa omatoimisen huollon ilman erityistä teknistä koulutusta.
Yleiset virheet ja niiden korjaus
Huokoset eli pienet kaasukuplat syntyvät, kun suojakaasu ei peitä sulaa metallia kunnolla. Syynä voi olla liian voimakas ilmavirta, joka pyörteilee, tai päinvastoin liian matala virtaus, jolloin ympäröivä ilma sekoittuu kaareen. Tarkasta myös letkujen tiiviys ja suuttimen puhtaus.
Sulamattomuus ilmenee tyypillisesti kulmaliitoksissa, kun valokaari ohittaa juuren. Korjaus on yksinkertaisimmillaan liikeradan muuttaminen niin, että kaari suuntautuu juureen eikä ulkoreunaan. Roiskeet taas kertovat usein väärästä langan ja jännitteen suhteesta. Oikeaoppinen siirtymätapa kuulostaa tasaiselta surinalta, ei paukahtelevalta. Jos roiskeita kuitenkin kertyy, saat ne irrotettua kuumalla työkalulla heti hitsauksen jälkeen ennen kuin ne jäähdyttävät kappaleen.
Turvallisuus ja ergonomia
Hitsauksessa syntyy valokaasuja, ultraviolettisäteilyä ja metallipölyä. Paikallinen ilmanvaihto on tehokkain tapa rajoittaa altistumista. Suositeltavaa on käyttää siirrettävää imuosastoa, joka paikallistuu suoraan kaaren yläpuolelle. Kädet ja hartiat kuormittuvat, jos asento on jäykkä. Säädä työtaso niin, että kyynärpäät muodostavat seitsemänkymmenen asteen kulman pistoolin varteen. Jos poltat saumoja lattialla, polvisuojat estävät painetta ja eristävät lämmöstä.
Sähköturvallisuuden kannalta maadoituspuristimen kiinnitys on usein aliarvioitu yksityiskohta. Huono kontakti lisää vastusta ja kuumentaa kaapelia tarpeettomasti. Tarkista kytkentä aina ennen työn aloittamista. Palokatkot, hitsausverhot ja sammutuspeite kuuluvat työpisteen ympäristöön, vaikka kipinäriski MIG/MAG-menetelmässä on pienempi kuin puikkohitsauksessa.