Hyvin hoidettu nurmikko on monen pihan ylpeys. Se kutsuu paljain jaloin kulkemaan ja tarjoaa viihtyisän ympäristön rentoutumiseen. Nurmikon ilmastus on yksi niistä hoitotoimenpiteistä, joka usein unohtuu, vaikka sillä on merkittävä vaikutus nurmikon elinvoimaisuuteen ja ulkonäköön.
Katso myös nurmikon ilmaajat testissä
Miksi nurmikko tarvitsee ilmastusta?
Nurmikko kärsii ajan myötä maaperän tiivistymisestä. Tiivistynyt maa vaikeuttaa veden, ravinteiden ja hapen pääsyä ruohonjuurille, mikä heikentää kasvua ja tekee nurmikosta hauraan näköisen. Ilmastuksen avulla maahan tehdään pieniä reikiä, jotka auttavat maaperää hengittämään paremmin ja edistävät terveempää juuristoa.
Tiivistymistä aiheuttavat monet tekijät. Säännöllinen kulkeminen, lasten leikit ja pihanhoitokoneet painavat maata kasaan. Myös sadevesi tiivistää maata ajan myötä, erityisesti savipitoisilla alueilla, joilla vesi ei imeydy helposti.
Parhaat ajankohdat nurmikon ilmastamiseen
Oikean ajankohdan valinta ilmastukselle on tärkeässä roolissa onnistuneen lopputuloksen kannalta. Yleisesti ottaen nurmikon ilmastus tehdään keväällä tai syksyllä, jolloin ruohon kasvu on aktiivisimmillaan ja nurmikko pystyy parhaiten toipumaan toimenpiteestä.
Keväinen ilmastus
Kevät on monelle piha- ja puutarhaharrastajalle luonnollinen ajankohta aloittaa nurmikon hoitotyöt. Kun lumi on sulanut ja maa on ehtinyt kuivahtaa riittävästi, nurmikko alkaa herätä talvihorroksestaan. Ilmastus keväällä auttaa parantamaan veden ja ravinteiden kulkua juuri silloin, kun ruoho tarvitsee eniten energiaa kasvuun.
Keväinen ilmastus tehdään yleensä huhtikuun lopulta toukokuun puoliväliin, riippuen sääolosuhteista. On hyvä odottaa, että maa on hieman kuivahtanut mutta ei vielä kovettunut. Liian märän maan ilmastaminen voi aiheuttaa vaurioita, ja toisaalta kuivunut maa voi olla liian kovaa reikiintymään tehokkaasti.
Syksyinen ilmastus
Syksy on toinen erinomainen ajankohta ilmastukselle. Kun kesän kulutus on tiivistänyt maata ja nurmikko alkaa valmistautua talveen, ilmastus auttaa juuristoa vahvistumaan ennen kylmien ilmojen saapumista. Syksyllä tehty ilmastus parantaa myös veden imeytymistä, mikä vähentää talvella mahdollisesti syntyvää jääpoltetta ja edistää keväällä nopeaa vihertymistä.
Syysilmastus ajoitetaan yleensä syyskuun alkuun tai puoliväliin, ennen kuin yöpakkaset alkavat. Sään viilentyessä mutta maan ollessa vielä lämmin, nurmikko ehtii hyötyä ilmastuksesta ennen kasvun hidastumista.
Miten tunnistaa, milloin nurmikko tarvitsee ilmastusta?
Kaikki nurmikot eivät vaadi ilmastusta joka vuosi. Tarve riippuu maaperän laadusta, käytön määrästä ja nurmikon yleisestä kunnosta. Muutamia merkkejä kannattaa kuitenkin tarkkailla.
Jos nurmikko näyttää paikoittain kellertävältä tai kasvusto on heikkoa, syynä voi olla tiivistynyt maa. Myös veden kerääntyminen nurmikolle sateen jälkeen kertoo siitä, että maa ei läpäise vettä kunnolla. Testin voi tehdä myös itse. Jos painat ruuvimeisselin tai metallipiikin maahan ja se menee vaikeasti yli viiden sentin syvyyteen, maa on todennäköisesti liian tiivistä.
Nurmikon ilmaus kokemuksia maakunnista
Hyvin hengittävä maa tukee juurten kasvua ja parantaa nurmikon ulkonäköä monin tavoin. Eri puolilla Suomea ilmauksen hyödyistä on kertynyt vaihtelevia kokemuksia, jotka vaihtelevat maaperän ja ilmasto-olosuhteiden mukaan.
Kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalta: AL-KO SF 4036 Energyflex
Ensimmäisenä kuulemme Antin ajatuksia Pohjois-Pohjanmaalta. Hänen pihansa on iso ja savipitoinen, minkä vuoksi ilmastus on ollut erityisen hyödyllinen keväisin.
“Pihani savinen maa tiivistyi helposti sateiden jälkeen, ja ruohon kasvu näytti paikoittain vaisulta. Päätin hankkia AL-KO SF 4036 Energyflex -ilmaajan viime keväänä. Laite osoittautui mukavan kevyeksi työntää ja sai aikaan siistin tuloksen melko nopeasti. Huomasin, että ruoho alkoi vihertää tasaisemmin jo muutaman viikon kuluttua ilmastuksesta. AL-KOn akkukäyttöisyys toi mukavasti joustavuutta, koska johtojen kanssa pelaaminen jäi kokonaan pois.”
– Antti, Liminka
Antin kokemus kuvastaa hyvin sitä, kuinka ilmastus voi vaikuttaa nopeasti näkyvällä tavalla savimaalla. Akkuvetoinen laite helpottaa käyttöä erityisesti isoilla pihoilla, joissa liikkumavapaus on eduksi.
Etelä-Karjalasta kokemuksia: Stiga SV 415 E sähkökäyttöinen ilmaaja
Seuraavaksi siirrytään Etelä-Karjalaan, missä Elina kertoo omasta ilmastuskokemuksestaan. Hänen pihansa on hiekkapohjainen ja sijaitsee avonaisella alueella, jossa tuuli kuivattaa maan nopeasti keväisin.
“Olen pitkään miettinyt, miten saisin nurmikkoni näyttämään elinvoimaisemmalta. Tänä keväänä kokeilin Stiga SV 415 E -ilmaajaa. Ensimmäinen yllätys oli laitteen helppokäyttöisyys. Sähkökäyttöisyys ei haitannut, koska pihani on melko kompakti, ja jatkojohdolla pääsi helposti joka nurkkaan. Huomasin myös, että ilmastuksen jälkeen kasteluvesi imeytyi paremmin, ja nurmikko vihersi tasaisemmin jo alkukesästä. Stiga vaikutti hintansa arvoiselta valinnalta.”
– Elina, Lappeenranta
Elinan kokemukset kertovat, että myös hiekkapohjaisella maalla ilmastus voi parantaa veden imeytymistä ja tasoittaa kasvua. Sähkökäyttöinen laite toimii erityisen hyvin pienemmillä pihoilla, joilla sähköpistokkeet ovat helposti saatavilla.
Varsinais-Suomesta kokemuksia: Makita UV001GZ akkukäyttöinen ilmaaja
Kolmantena ääneen pääsee Juho Varsinais-Suomesta. Hänen pihansa on monipuolinen yhdistelmä savi- ja hiekka-alueita, ja hän arvostaa erityisesti käytännöllisyyttä pihatöissä.
“Pihan monimuotoinen maaperä on aiheuttanut sen, että nurmikko kaipaa säännöllistä huoltoa. Tänä vuonna päätin kokeilla Makita UV001GZ -ilmaajaa. Akkukäyttöisyys oli ratkaiseva tekijä, koska en halunnut vetää johtoja pitkin pihaa. Laitteessa riitti hyvin voimaa, ja se selvisi myös hieman kovemmista kohdista ongelmitta. Huomasin, että nurmikko palautui talven jäljiltä aiempaa nopeammin, ja paikkakylvöt onnistuivat erityisen hyvin ilmastuksen jälkeen. Käyttökokemus jäi positiiviseksi.”
– Juho, Naantali
Juhon kokemus kuvaa hyvin sitä, kuinka akkukäyttöinen ilmastin sopii erinomaisesti erilaisiin maaperäolosuhteisiin ja tekee työstä sujuvampaa ilman kaapelien kanssa säätämistä.
Kuinka nurmikon ilmastus tehdään?
Ilmastuksen voi tehdä usealla eri tavalla riippuen nurmikon koosta ja käytettävissä olevista välineistä. Pienemmällä alueella ilmastus onnistuu helposti käsipelillä, kun taas suuremmalla nurmikolla koneellinen apu voi olla tarpeen.
Käsin tehtävä ilmastus
Pienellä pihalla ilmastukseen riittää piikkiharava tai erityinen ilmastushaarukka. Työkalu työnnetään maahan ja vedetään ylös, jolloin syntyy reikiä maaperään. Reiät auttavat vettä ja ravinteita pääsemään syvemmälle juuriin. Käsin tehtävä ilmastus on työlästä mutta tehokasta, ja samalla saa hyvän käsityksen maaperän tilasta.
Koneellinen ilmastus
Suurilla pihoilla tai erittäin tiivistyneillä alueilla kannattaa käyttää koneellista ilmastajaa. Näitä laitteita voi vuokrata useista puutarhamyymälöistä ja rakennuskonevuokraamoista. Koneellinen ilmastaja tekee reikiä tasaisesti ja nopeasti koko nurmikon alueelle. Jotkin laitteet poistavat maasta pieniä tulppia, mikä parantaa ilmastuksen tehoa entisestään.
Huolto ilmastuksen jälkeen
Ilmastuksen jälkeen on tärkeää huolehtia nurmikosta oikein. Moni levittää ilmastuksen jälkeen nurmikolle hiekkaa tai hiekan ja kompostin seosta. Tämä parantaa maaperän rakennetta ja estää tiivistymistä tulevaisuudessa. Samalla on hyvä levittää kevyt kerros lannoitetta tukemaan ruohon kasvua.
Jos nurmikko kaipaa paikkauksia, siemenet kannattaa kylvää ilmastuksen jälkeen, sillä ne pääsevät itämään suoraan maahan muodostuneisiin reikiin.
Erityistilanteet, joissa ilmastus kannattaa
On olemassa joitakin erityisiä tilanteita, jolloin nurmikon ilmastus voi olla tavallista ajankohtaisempaa. Esimerkiksi, jos pihaan on juuri asennettu uusi nurmikko tai siirtonurmikko, sen juurtumisen tueksi kannattaa tehdä kevyt ilmastus ensimmäisen kasvukauden jälkeen.
Myös runsaan käytön, kuten urheilun tai lemmikkieläinten oleskelun jälkeen, ilmastus voi palauttaa nurmikon kunnon nopeammin. Vilkkaasti käytetyillä pihoilla ilmastus on hyvä tehdä jopa vuosittain.
Toisinaan äärimmäiset sääolosuhteet, kuten pitkä kuiva kausi tai rankkasateet, voivat tiivistää maata nopeasti. Näissä tapauksissa ilmastus voi olla ajankohtaista poikkeuksellisesti kesken kasvukaudenkin, kunhan sääolosuhteet sallivat sen tekemisen turvallisesti.
Yleisiä virheitä ilmastuksessa ja miten ne voi välttää
Yksi yleisimmistä virheistä on ilmastaa nurmikko liian märässä tai liian kuivassa maassa. Märkä maa vetää helposti painumia ja voi vaurioittaa nurmikkoa pysyvästi, kun taas kuivunut maa on liian kovaa reikiintymään tehokkaasti.
Toinen tyypillinen virhe on ilmastuksen jälkeen nurmikon jättäminen oman onnensa nojaan. Ilmastuksen jälkeen nurmikko tarvitsee vettä, ravinteita ja mahdollisesti myös uuden kasvukerroksen tuekseen. Jos nämä asiat jäävät tekemättä, ilmastuksesta saatava hyöty jää vähäiseksi.
Kolmantena virheenä voidaan pitää liian tiheää tai liian harvaa ilmastusta. Oikea tiheys vaihtelee hieman nurmikon kunnon ja maaperän tyypin mukaan, mutta yleisesti ottaen reiät tulisi tehdä noin 10–15 senttimetrin välein.