Kiillotuskone tekee himmeästä pinnasta kiiltävän ja sileän, mutta kone pystyy siihen vain, jos sen omistaja huolehtii kunnossapidosta. Monet käyttäjät muistavat vaihtaa laikan, kun kuluminen näkyy silmään, mutta unohtavat puhdistuksen, sähköliitosten tarkastuksen ja voitelun.
Kun nämä osa-alueet niputetaan samaan rutiiniin, kone toimii tasaisesti vuodesta toiseen, eikä projektin keskellä tarvitse pysähtyä yllättävän vian vuoksi.
Kiillotuskoneen rakenteen ymmärtäminen
Ennen kuin ruuvimeisseli osuu ensimmäiseen kuoreen, kannattaa vilkaista räjäytyskuvaa tai valmistajan piirrosta. Rungon alla piilee moottori, vaihdelaatikko, kara, laikan kiinnitysjärjestelmä sekä usein portaaton nopeudensäätö, jonka yhteydessä on elektroniikkaa.
Kun tietää, missä hiomapöly mielellään kerääntyy ja minne rasva kuuluu, huolto sujuu loogisesti. Etenkin laitteissa, joissa on automaattinen nopeudensäätö, elektroniikan kotelo on altis hienojakoiselle pölylle, joka saattaa johtaa ylikuumenemiseen. Rakenteen hahmottaminen auttaa sijoittamaan puhdistus- ja tarkastuspisteet kalenteriin.
Lue myös parhaat kiillotuskoneet vertailussa
Päivittäinen puhdistus pidentää käyttöikää
Työpäivän jälkeen on houkuttelevaa sammuttaa kone ja ripustaa se seinälle, mutta parin minuutin puhdistus riittää ehkäisemään monet ongelmat. Purseen ja metallipölyn voi pyyhkiä mikrokuituliinalla, jonka jälkeen pelkällä paineilmalla poistetaan pienimmät hiukkaset ilman että laakerit pääsevät kuivumaan.
Suuttimen suunnasta kannattaa olla tarkka, jotta ilmavirta ei paina hiukkasia sisälle, vaan johdattaa ne ulos rungon reunoilta. Märkäpesua ei suositella, sillä vesi tunkeutuu tiivisteiden ohi yllättävän nopeasti. Jos koneen kylkeen on roiskunut hiontatahnaa, se irtoaa parhaiten hieman kostutetulla sienellä ja neutraalilla pesuaineella, joka ei sisällä liuottimia. Lopuksi pinta kuivataan täysin ennen varastointia, muutoin kosteus pääsee muhimaan runkorakenteessa.
Säännöllinen voitelu pitää laakerit hiljaisina
Laakereiden ja vaihteiston rasvausväli riippuu käyttömäärästä ja kuormasta, mutta keskimäärin tiiviillä teollisuusrasvalla suoritettu huoltotoimenpide neljänkymmenen käyttötunnin välein on hyvä lähtökohta.
Rungosta löytyy usein rasvanippa, johon puristetaan valmistajan suosittelemaa, korkeaa lämpötilaa kestävää rasvaa. Ylimääräinen voiteluaine pyyhitään pois, jotta se ei sitoudu pölyyn ja muodosta hiontatahnaa. Pidempään seisonnassa olleet koneet kannattaa pyörittää käsin ennen käynnistystä, jotta rasva leviää tasaisesti ja mahdolliset jähmettymät murtuvat.
Hiomatarvikkeiden ja laikan vaihto
Laikan kuluminen on helppo havaita silmämääräisesti, mutta varsinaista vääntöä, eli laikan kiinnitystä karaan, ei kannata säätää liikaa. Liian kireä laikka vääntää karan akselia ja lisää laakerien rasitusta, liian löysä taas voi irrota kesken työn. Sopivan momentin saa käyttöohjeesta, ja siihen kannattaa käyttää momenttiavainta, vaikka työkalussa olisi pikalukitus.
Kun laikka poistetaan, kara puhdistetaan kuivalla harjalla siten, ettei metallipöly päädy kierteisiin. Samalla arvioidaan, onko soviteholkki kulunut soikeaksi; jos on, uusi holkki maksaa vähemmän kuin laakerisetti, joka voi vioittua vääristä toleransseista. Uusi laikka asetetaan paikalleen siten, että pyörimissuunta vastaa valmistajan merkintää. Jos käytössä on pehmustettu tukityyny, sen kimmoisuus tarkistetaan puristamalla sormilla kevyesti. Kovettunut tyyny siirtää värinää käyttäjän käteen ja heikentää lopputulosta.
Sähkö- ja turvatarkastukset
Sähköjohdon vaippa on altis murtumille etenkin silloin, kun kone ripustetaan koukkuun johdosta. Tarkastuksen voi tehdä kuukausittain: pinta silmämääräisesti, sen jälkeen varovainen taivutus kylmän johdon kohdalla. Jos vaippa halkeaa tai jäykistyy, johto vaihdetaan ehjänä kokonaan, eikä teipillä paikaten. Pistotulpan piikeistä voi myös hioutua suojaeristys, kun kone kulkee usein peräkärryn lattialla, ja se tuottaa maadoitusongelmia. Lisäksi on hyvä mitata suojamaadoituksen jatkuvuus yleismittarilla, mikäli kone on kolmivaiheinen.
Huoltoa varten kytkin irrotetaan kotelostaan niin, että hiiliharjat ja ankkuri tulevat näkyviin. Hiiliharjojen pituuden saa mitattua viivaimella; kun pituudesta on jäljellä alle kolmannes alkuperäisestä, harjat vaihdetaan pareittain. Kuluneet harjat aiheuttavat kipinöintiä ja pätkivää käynnistystä. Vaihdon jälkeen kotelo suljetaan varoen, ettei hiiliharjan jousi jää puristuksiin, ja kytkimen liimasauma tiivistetään uudella silikonikerroksella.
Jäähdytyksen merkitys jatkuvassa käytössä
Metallipölyn lisäksi lämpö on kiillotuskoneen suurin vihollinen. Lietsoessaan ilmaa moottori imaisee sisään hiukkasia, jotka toimivat hionta-aineena laakeripinnoilla. Jos imukanavat tukkeutuvat, jäähdytys huononee ja kelat lämpenevät.
Säännöllinen paineilmapuhallus pitää kanavat auki, mutta pitkän työrupeaman aikana on hyödyllistä antaa moottorin käydä tyhjäkäyntiä muutama minuutti, jotta lämpötila tasaantuu ilman kuormaa. Joissakin ammattimalleissa on lämpötilasuoja, joka katkaisee virran, jos runko kuumenee liikaa. Katkoksen jälkeen kuori jäähtyy, mutta jos kone sammuu jatkuvasti, se kertoo jäähdytysongelmasta, ei vain rankasta työstä. Väliaikainen ratkaisu on puhtaiden jäähdytysribojen varmistaminen, pysyvä taas sopivan moottoritehon valinta työkappaleen mukaan.
Varastointi ja kuljetus
Huolto ei pääty siihen, että kone puhdistetaan ja sammutetaan. Varastointilämpötilan pitäisi pysyä tasaisena, sillä toistuvat kosteus- ja lämpötilavaihtelut kondensoivat vettä moottorin sisään. Paras paikka on ilmastoitu työkalukaappi, jossa kone voidaan ripustaa rungostaan erityiseen telineeseen. Jos laite täytyy kuljettaa ajoneuvossa, se pakataan pehmeään laukkuun tai vaahtomuovipesään, jotta laikka ja kara eivät väänny sivuttaisvoimista. Akku- ja verkkokoneet varastoidaan hiukan eri tavalla: akku irrotetaan ja ladataan 40–60 prosentin tasolle pitkää taukoa varten, koska täysi tai tyhjä varaustila rasittaa kennojen kemiaa.
Yleisimpiä virheitä ja niiden välttäminen
Ensimmäinen kompastuskivi on voiteluaineen liiallinen määrä. Runsas rasva kerää pölyä ja muodostaa hiovaa tahmaa, joka kuluttaa laakeria nopeammin kuin pieni kuivuus. Toinen harhaluulo liittyy laikan läpimitan kasvattamiseen tuottavuuden nimissä. Valmistaja mitoittaa moottorin tietyille massalle ja halkaisijalle. Kun halkaisijaa kasvatetaan, moottori käy raskaammalla kuormalla ja lämpö nousee.
Kolmanneksi kiristysmomentin laiminlyönti voi aiheuttaa laikan äkillisen irtoamisen. Se ei ainoastaan vaurioita konetta, vaan myös vaarantaa käyttäjän. Neljäs usein nähtävä moka on johdon kiertäminen kahvan ympärille varastoinnin ajaksi. Taivutussäde pienenee, kuparisäikeet katkeilevat ja lopulta johdosta tulee kuuma pistotulpan kohdalta. Viides virhe liittyy puhalluspölyn kulkeutumiseen silmiin, kun puhdistus tehdään ilman suojalaseja. Puhdistukseen kuuluu aina silmien ja hengityksen suojaaminen, vaikka itse kiillotus olisi päättynyt.
Pienet rutiinit muodostavat pitkän elinkaaren
Kun kone huolletaan määrävälein, sen käyttöikä kasvaa moninkertaiseksi suhteessa välinpitämättömään käsittelyyn. Puolen tunnin kunnossapito viikossa maksaa itsensä takaisin, sillä korjauksiin ja odottamattomiin katkoksin kuluu usein enemmän aikaa ja rahaa.
Tapahtumat voi merkitä ylös huoltokirjaan. Paperille tulostettu taulukko seinällä palvelee erinomaisesti, koska se muistuttaa huollosta joka kerta, kun käyttäjä palauttaa koneen paikoilleen. Sähköinen muistutus on hyvä varajärjestelmä, mutta visuaalinen kalenteri työpisteessä toimii päivittäisenä tukijana.