Moni kotinikkari huomaa jossain vaiheessa tarvitsevansa siistejä ja kestäviä teräsliitoksia. Ruuviliitokset toimivat moneen, mutta kun eteen tulee pyöräkärryn rungon korjaus tai puutarhakalusteiden vahvistus, hitsaus tuntuu luontevalta ratkaisulta. Valikoimaa selatessa nousee esiin kirjainyhdistelmiä sekä myyntilauseita, ja äkkiä käy ilmi, ettei koneen valinta olekaan aivan yksinkertainen askel.
MIG/MAG-hitsaus tarjoaa harrastajalle suojakaasun ansiosta siistin saumapinnan ja nopean etenemisen, kunhan laitteisto on omiin tarpeisiin sopiva. Tämä opas käy läpi tekijät, joiden pohjalta voit tehdä harkitun päätöksen ilman hätäisiä kompromisseja.
Mitä eroa on MIG- ja MAG-hitsauksella?
Lyhenteet viittaavat riittävän samankaltaiseen prosessiin, jotta laitteet kulkevat usein samalla nimellä. Erona on suojakaasun koostumus. MIG (Metal Inert Gas) hyödyntää inerttiä kaasua kuten argonia, joka ei reagoi sulan metallin kanssa. MAG (Metal Active Gas) käyttää seoksia, joissa on myös reagoivaa hiilidioksidia tukemassa valokaaren vakautta.
Harrastajan näkökulmasta ero näkyy lähinnä hitsattavassa materiaalissa: alumiini ja ruostumaton teräs suosivat inerttiä argonia, tavallinen rakenneteräs puolestaan etenee hiilidioksidipitoisen seoksen turvin. Suurin osa kotihitsaajista aloittaa teräksellä, jolloin MAG-kaasu käy hyvin, mutta jos haaveissa siintää veneprojektin alumiinirunko, pitää inertti kaasu ostaa tai vuokrata erikseen.
Lue myös parhaat mig/mag hitsauskoneet vertailussa
Miten hitsauskoneen teho ja jännite vaikuttavat kotona?
Tehonkulutus on ensimmäinen rajoittaja, kun kone sijoitetaan autotalliin, jossa pistorasian takana on kotitaloussulake. Pienimmät MIG/MAG-koneet toimivat tavallisesta 230 voltin yksivaihevirrasta ja tarjoavat luokkaa 120–160 ampeeria. Tällä alueella hitsaa runkoputkia, korjaa pakoputkia ja rakentaa pihagrillin jalan. Jos mielessä siintää paksumpi 6–8 millimetrin teräslevy, virtamarginaali alkaa loppua. Järeämmät 200–250 ampeerin koneet tarvitsevat kolmivaihevirran, jolloin liitäntä täytyy vetää voimavirtapistorasiaan. Harkitse siis realistisesti, millaisia kappaleita aiot useimmin hitsata: kevyitä huoltotöitä, vankkoja koneenraatoja vai kenties molempia. Liian pieni teho tekee saumoista matalia ja huokoisia, kun taas ylimitoitettu kone vie turhaan sekä rahaa että työtilaa.
Laitteen käyttöjännite: yksivaiheinen vai kolmivaiheinen
Pistorasian tyyppi vaikuttaa lisäksi koneen kuormituskesto-arvoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, kuinka pitkään voit pitää liipaisimen pohjassa ennen ylikuumenemisen rajaa. Pientä yksivaihekonetta voi käyttää lyhyinä sykäyksinä: veto, tauko, uusi veto. Kolmivaihekone sietää pidempää yhtenäistä paloa ja palvelee, jos liität liitoksia esimerkiksi perävaunun pitkällä yhtenäisellä saumalla. Jos omassa tallissa ei ole voimavirtaa etkä aio sellaista asentaa, yksivaiheinen malli toimii mainiosti, kunhan tiedostat rajoitukset ja annat koneen jäähtyä.
Langansyöttö ja paloaika: sujuva hitsauskokemus
Hitsauslanka syötetään vierintäpyörillä suuttimelle, ja syöttölaitteen laatu ratkaisee useammin kuin arvaakaan. Rimpula-syöttö nykii, mikä näkyy sauman roiskeena ja epätasaisuutena. Varmista, että koneessa on metalliset, säädettävät syöttöpyörät ja helposti vaihdettavat paine-rullat eri lankapaksuuksille. Syöttömekanismin suoralinjaisuus vähentää tukoksia, eikä piniteetvirtaa kulu hukkaan. Kun kokeilet laitetta myymälässä tai kaverin pajalla, kiinnitä huomiota siihen, kuinka tasaisesti lanka liikkuu, jos pistoolia heiluttaa varovasti: katkonainen syöttö paljastuu nopeasti.
Johdanto
Kotipajan ääni ja haju ovat monelle harrastajalle inspiroiva keino irtautua arjesta. Kun teräsosat yhdistyvät kipinäsateen alla, syntyy jotakin, mikä kestää käyttöä ja aikaa. Hitsauksen aloittaminen ei kuitenkaan ole aivan yhtä suoraviivaista kuin harjan kastaminen maalipurkkiin. Erityisesti MIG/MAG-menetelmää harkitsevan on hyvä punnita useita teknisiä ja käytännöllisiä näkökulmia, jotta kone sopii suunniteltuihin töihin, sähköverkkoon ja budjettiin. Tämä opas käy läpi keskeiset valintakriteerit neutraalista kulmasta, tuoden esiin sekä tekniikan perusperiaatteet että päätöksenteon kannalta ratkaisevat yksityiskohdat.
MIG- ja MAG-menetelmän perusajatus
MIG- ja MAG-lyhenteet viittaavat samaan kaarihitsaustekniikkaan, jossa lisäaine tulee kelalta jatkuvana lankana ja suojaus muodostuu kaasusta. Ero on lähinnä kaasun koostumuksessa: MIGissä suojakaasu on inerttiä, yleensä argonia tai argon-helium-seosta, kun taas MAGissa käytetään aktiivisia kaasuja, tyypillisesti argonin ja hiilidioksidin sekoitusta. Inertti kaasu soveltuu ruostumattomille ja alumiineille, aktiiviset puolestaan hiiliteräksille. Koneiden nimikilvissä erot näkyvät harvoin — monet laitteet ovat ”MIG/MAG-koneita”, jotka toimivat, kun kaasu ja lanka on valittu materiaalin mukaan. Yhden koneen ympärille voi siis rakentaa monipuolisen kotipajan, jos lanka- ja kaasuyhdistelmä vaihtuvat projektin mukana.
Selvitä projektisi tarpeet ennen ostoa
Ennen kuin syvennyt teknisiin arvoihin, mieti realistisesti, millaisia töitä aikomuksesi kattaa. Auton lokasuojan paikkailu, grillivaunun rungon rakentaminen ja paksujen koneenosien korjaus asettavat koneelle varsin erilaiset vaatimukset. Materiaalin paksuus vaikuttaa suoraan tehotarpeeseen ja siten koneen hintaluokkaan. Jos hitsaat vain satunnaisia ohuita peltejä, et hyödy 400-ampeerin teollisuuskoneesta, joka vaatii kolmivaihevirtaa. Toisaalta urakointiin tarkoitetun teräsrakenteen liitokset jäävät vajaiksi, jos laite hyytyy jo 120 ampeerissa. On myös hyvä hahmottaa, kuinka usein aiot työskennellä. Päivittäinen remonttikäyttö on rankempaa kuin muutaman illan kokeilut kesälomalla. Kun kirjoitat ylös tyypilliset materiaalipaksuudet ja käyttömäärän, palautat valintatilanteessa mieliin oikeat numerot.
Virtalähteen jännite ja tekniikka
Kotitalouksissa on usein 230 voltin yksivaiheinen sähköliitäntä, ja valtaosa harrastajakoneista on suunniteltu toimimaan kyseisessä verkossa. Jos piharakennuksessa on kolmivaihe- eli 400 voltin syöttö, valikoima laajenee, mutta harva tarvitsee sitä pelkkään kevyeen korjaukseen. Sen sijaan invertteritekniikan yleistyminen on tuonut myös yksivaihekoneisiin suuremman tehon kevyessä paketissa. Perinteinen muuntajalaite on fyysisesti raskas ja suurikokoisempi, kun taas invertteri mahdollistaa kompaktin rungon ja tarkan kaarensäädön. Invertterin etu konkretisoituu varsinkin silloin, kun konetta liikutetaan tai säilytetään ahtaassa tilassa. Muuntajalla on silti kannattajansa sen yksinkertaisuuden ja usein pidemmän mekaanisen eliniän vuoksi. Puntaroi siis, painaako liikkuvuus vai huoltovarmuus enemmän omassa työskentelyssäsi.
Teho, kuormitusjaksoprosentti ja materiaalipaksuus
Tehon mitoitus ei ole pelkkä maksimiampeeri, joka on mainittu isolla fontilla tuotepaketissa. Yhtä lailla ratkaisee kuormitusjakso, joka ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kymmenen minuutin jaksosta kone kestää kyseistä virtaa ylikuumenematta. Esimerkiksi 180 A @ 25 % tarkoittaa, että neljännes ajasta voi hitsata täydellä 180 ampeerilla ja loput kuusitoista minuuttia täytyy odottaa jäähtymistä. Jos projekti edellyttää pitkiä yhtenäisiä vetoja paksulle teräkselle, kurkista taulukkoon ja varmista, että työvirta on lähellä 60 % jaksoa. Ohuissa pelteissä taas lapioidaan harvoin täyttä virtaa, jolloin alhaisempi prosentti ei rajoita työtahtia. Muista, että 1 mm teräs sulaa jo noin 40–60 ampeerilla, kun taas 8 mm vaatii 180–220 ampeeria kunnolliseen tunkeumaan.
Lukuvinkki: MIG/MAG-hitsaus: aloittelijan opas
Langan syöttö ja kelan koko
Syöttölaitteen laatu on monelle yllättävän merkittävä kriteeri, sillä epätasainen syöttö aiheuttaa poukkoilevan valokaaren ja huonon sulan sekoittumisen. Kotikäytössä kaksirullainen syöttöyksikkö palvelee yleensä hyvin, kun rullat ovat kunnolla laakeroituja ja langan puristus säädettävä. Paksummille täyte- ja alumiinilangoille nelirullainen mekanismi antaa tukevamman otteen. Tarkista myös, minkä kokoisia lankakeloja kone syö. Monet harrastelaitteet hyväksyvät viiden kilon kelan, kun taas kympin kelassa hinta per kilo on edullisempi ja langanvaihtoväli pidempi. Jos työstät harvoin ja vähän, pienempi kela kuivuu vähemmän kosteuden vaikutuksesta, mutta ahkeralle tekijälle isompi kela vähentää pientä säätöä.
Suojakaasu ja sen hankinta
MIG/MAG-hitsaus on riippuvainen tasaisesta kaasuvirtauksesta, joka syrjäyttää ilman hapen sulan metallin ympäriltä. Kotikäytössä pulloja on kahta päätyyppiä: vaihtopullot ja omistuspullot. Vaihtopullojärjestelmä toimii kuin nestekaasupullokaupassa, joten hankintahinta pysyy kohtuullisena, vaikka litrahinta on omaksi hankittua pulloa korkeampi. Jos työmäärä kasvaa, oma pullo maksaa itsensä takaisin täyttökertojen myötä. Samalla on hyvä varmistaa, että lähialueella on kaasutoimittaja, joka täyttää kyseisen pullotyypin nopeasti. Alumiinihitsaajalle pelkkä argon pitää olla helposti saatavilla, kun taas teräsprojekteissa tavallinen argon/CO₂-seos riittää.
Säätölaitteet, näyttö ja käyttömukavuus
Moderni invertterikone voi tarjota synergisiä ohjelmia, joissa jännite, langansyöttö, induktanssi ja jopa pulssitaajuus seuraavat valittua lankatyyppiä ja -paksuutta automaattisesti. Tämä ei ole pelkkää markkinapuhetta, sillä aloittelija saa aikaan käyttökelpoisen sauman nopeammin, kun ruuvien ja nappien määrä on maltillinen. Toisaalta kokeneempi hitsaaja arvostaa laajaa manuaalialuetta, jossa kaaren käyttäytymistä voi muokata tarkasti eri tilanteissa. Paneelin näyttö voi olla yksinkertainen seitsemän segmentin sinivihreä tai iso graafinen LCD, mutta molemmilla syntyy laatujälki, jos asetuslogiikka on selkeä. Testaa myymälässä tai kaverin luona, tuntuuko valikko loogiselta, ja varmista, että säätimet pyörivät ilman klappia.
Lukuvinkki: MIG vs MAG vs TIG
Turvallisuus, suojavarusteet ja käyttäjän vastuu
Hitsaus tuottaa ultraviolettisäteilyä, kipinöitä ja kuumia roiskeita, joilta on suojauduttava asianmukaisesti. Automaattisesti tummuva maski tekee kaaren sytyttämisestä sujuvaa, kun taas perinteinen lankkumaski vaatii käsisuojaa moreammin. Käytä pitkävartisia nahkakäsineitä, palamattomasta kankaasta ommeltua työasua ja sulje ilma-aukot, jotta roiskeet eivät putoa kengän sisään. Paloturvallisuus nousee etenkin kotikellarissa esiin, sillä kipinä voi lennähtää pitkälle ja sytyttää kevyet purut ja pölyt. Suojaa palkausta odottavat työkappaleet hitsauspeitteellä ja pidä sammutin käden ulottuvilla. Lisäksi huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta: hitsaushuurut keräävät mangaani- ja kromiyhdisteitä, jotka eivät tee keuhkoille hyvää.