Moottorisaha on suomalaisille tuttu kapistus niin mökkipihan polttopuiden pilkonnassa kuin ammattimaisessa metsätöissäkin. Viime vuosina keskustelu on kuitenkin siirtynyt yhä useammin kysymykseen siitä, pitäisikö perinteinen bensiinikäyttöinen saha vaihtaa sähköiseen, akkukäyttöiseen malliin. Molemmilla vaihtoehdoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Mistä puhutaan, kun vertaillaan sähköä ja bensaa?
Bensiinisaha saa voimansa kaksitahtimoottorista, joka polttaa bensiiniä ja tuottaa suuren vääntömomentin jo matalilla kierroksilla. Akkukäyttöinen saha hyödyntää harjattomalla moottorilla pyörivää ketjua, jota ruokkii litiumioniakku. Sähköinen vaihtoehto on käytännössä paikallispäästötön, mutta moottorin teho ja käyttöaika sidotaan akun kapasiteettiin.
Akkujen energiatiheys on kehittynyt nopeasti. Kuluvan vuoden testissä nykyaikainen 56 voltin 5 Ah akkuinen laite ylsi laboratoriomittauksessa jopa kolmensadan halkaisun sarjaan yhdellä latauksella, mikä ei olisi ollut mahdollista vielä viisi vuotta sitten. Bensiinikone puolestaan jatkaa niin kauan kuin tankissa riittää seosta ja lisäpolttoainetta on käden ulottuvilla.
Teho ja suorituskyky
Perinteisesti bensiinisaha on ollut synonyymi raakaa voimaa vaativille töille. Kun kaadetaan järeää runkoa tai sahataan koko päivän urakkaa ammattiryhmälle, iskutilavuus ja ketjun nopeus ratkaisevat. Bensiinikäyttöinen laite kykenee pysymään tasavarmana työkaluja kuormittavissa lehdettömissä pakkasolosuhteissa, missä akkujen suorituskyky voi pudota parinkymmenen prosentin verran. Sähkömoottori tosin tarjoaa tasaisen väännön välittömästi liipaisimen painalluksesta, eikä se hyydy hetkeksi, kunhan akussa on virtaa.
Viimeaikaisten akkututkimusten myötä tehonkesto on kohonnut, ja markkinoilla on jo 36–60 voltin järjestelmiä, joissa 18–20 tuuman laipat ovat arkipäivää. Tuoreessa riippumattomassa testissä Stihlin 20 tuuman akkusaha osoitti sahausnopeudessa tasapäisen tuloksen perinteisen 50-kuutioisen polttomoottorimallin kanssa, vaikka eroa näkyy vielä painossa ja hinnassa.
Käyttömukavuus, melu ja tärinä
Sähköinen saha käynnistyy nappia painamalla. Se ei tarvitse rikastimen puljailua, eikä starttinaru vedä käyttäjän olkapäätä sijoiltaan kylmänä aamuna. Lisäksi melutaso on selvästi alempi. Tyypillisesti akkusaha pysyy 80–90 desibelin alueella, kun bensiinisaha paukuttaa helposti yli 100 desibelin rajan. Erotus tuntuu suoraan korvissa mutta myös naapurisovussa taajama‑alueella.
Tärinä on toinen mukavuustekijä. Sähkömoottorissa ei ole räjähtävää palotapahtumaa eikä kampiakselin epätasapainon tuottamaa värähtelyä. Metla ja Työterveyslaitos raportoivat, että matalampi tärinä vähentää pitkän aikavälin kuormitusta ranteille ja hartioille. Tämä voi olla ratkaiseva seikka, jos päivittäisiä työtunteja kertyy runsaasti.
Huolto ja käyttökustannukset
Huoltotaakka eroaa moottorityypin mukaan. Bensiinisahan omistaja vaihtaa tulppia, ilmansuodattimia, kampikammiööljyjä, polttoainesuodattimia ja kiristelee kaasutinta. Säännöllinen pakokaasuventtiilin hiilten poisto kuuluu pakettiin. Sähkömoottorissa huollot rajoittuvat ketjun teroitukseen, laipan kääntämiseen sekä voiteluöljyn lisäämiseen, jotka koskevat myös polttomoottorimalleja. Akun elinkaari (keskimäärin 500–1000 lataussykliä) tuo kuitenkin aikanaan lisäkustannuksen. Vara‑akkuja usein hankitaan useampia, jos sahaus matkaa syvälle metsään.
Pelkkä polttoaine on kallistunut tasaisesti, ja lisäksi uusia päästölakeja sovelletaan yhä tiukemmin pieniin kaksitahtikoneisiin. Sähkön hinnan vaihtelu ei toistaiseksi ole noussut samassa tahdissa, ja litiumioniakun lataaminen maksaa murto-osan kahden litran seosbensakanisterista. Kun työn määrä on satunnaista, akkusaha saattaa tulla pitkässä juoksussa edullisemmaksi, vaikka lähtöhinta onkin korkeampi.
Ympäristö ja sääntely
Euroopan unionin NRMM-asetus (Non‑Road Mobile Machinery) kiristi vuoden 2017 jälkeen pienkoneiden typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoja ja velvoitti valmistajat tyyppihyväksynnän kautta dokumentoituun päästövalvontaan. Suomi noudattaa asetusta täysimääräisesti, joten uudet bensiinisahat täyttävät jo huomattavasti aiempaa puhtaammat Stage V‑rajat. Sähköiset sahat ohittavat kuitenkin koko päästöongelman, koska moottorin pakokaasuja ei ole lainkaan.
Kaupunkialueilla kasvava melu- ja ilmansaastetietoisuus on lisännyt kuntien omissa puistopalveluissa ja urakoitsijoiden kilpailutuslausekkeissa vaatimuksia akku‑tai verkkokäyttöisestä välineistöstä. Tämä näkyy myyntitilastoissa: strateginen markkina-analyysi ennustaa akkukäyttöisten moottorisahojen segmentin kasvavan yli kymmenen prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030 saakka, kun taas bensiinimalleissa kasvu jää vaimeammaksi-
Turvallisuus
Paras moottorisaha on edelleen yksi vaarallisimmista käsityökaluista. Yhdysvaltain CDC:n tilastojen mukaan noin 36 000 henkilöä päätyy vuosittain ensiapuun sahaan liittyvän loukkaantumisen vuoksi. Sähkö- ja bensiinisahat jakavat samat perusriskit: takapotku, ketjun katkeaminen ja käyttäjän väsymys.
Sähköisissä malleissa automaattinen ketjujarru ja turvakytkin ovat nykyään vakiovaruste, kun taas osa edullisimmista polttomoottorimalleista luottaa yhä vain mekaaniseen käsijarruun. Toisaalta bensiinisahan äänitaso varoittaa lähistöllä työskenteleviä, kun akkusaha saattaa tulla yllätyksenä.
Paino on toinen turvallisuustekijä. Akku lisää massaa kahvankohdalle, mikä rasittaa kyynärvartta. Suuret bensiinisahat ovat raskaita rungon etupäässä, joten ne voivat viedä ketjun turvalinjalle lipsahtaessaan kerralla leveän palasen. Tasapaino ja hyvä työote ratkaisevat molemmissa tapauksissa.
Sähkö- ja polttomoottori saha kokemuksia
DeWALT DCMCS575N – Hyvä moottorisaha
DeWALTin akkusaha DCMCS575N on ollut monelle maaseudulla asuvalle helppo siirtymävaihe bensiinisahoista sähkökäyttöiseen maailmaan. Tämä malli on saanut kehuja erityisesti siitä, että se tarjoaa vakuuttavan sahaustehon ilman käynnistysvaivaa tai pakokaasun hajua.
”Niko” kertoo:
”Asun Pohjanmaalla ja teen pihatöitä keväisin ja syksyisin. DeWALTin saha yllätti positiivisesti siinä, miten jämäkästi se leikkaa koivua ja mäntyä. Akku riittää omiin tarpeisiini ja laite on miellyttävän hiljainen käyttää.”
”Helena” sanoo:
”DeWALT on palvellut hyvin taloyhtiön pihapuissa. Painoa on sopivasti, ettei saha tunnu lelukalulta, mutta samalla se ei rasita käsiä niin kuin vanha bensakone. Ketju pysyy tiukalla ja huoltotarve on ollut todella vähäinen.”
DeWALT DCMCS575N sopii erityisesti käyttäjälle, joka arvostaa toimintavarmuutta ja riittävää kapasiteettia kotitarpeisiin. Ammattimetsurit voivat kaivata suurempaa akkukapasiteettia, mutta satunnaiseen kaatoon tai oksien karsintaan malli on osoittautunut toimivaksi.
Efco MT3710 – Kevyt moottorisaha
Kevyemmät sahat herättävät usein epäluuloa kestävyytensä suhteen. Efco MT3710 on kuitenkin kerännyt varsin positiivisia kokemuksia varsinkin vanhemmilta käyttäjiltä ja niiltä, jotka kaipaavat helppokäyttöisyyttä.
”Janne” kuvaa kokemustaan:
”Olen Lapista kotoisin ja täällä sahaaminen tarkoittaa useimmiten tiukkoja talvipakkasia. Efco ei ole sähköinen, mutta sen keveys on korvaamaton, kun sahataan pieniä puita polttopuiksi. Käynnistyy kevyesti eikä haukkaa ranteeseen.”
Efco MT3710 ei ole akkusaha vaan kevyt bensiinimalli, mutta käyttäjäpalautteen perusteella se on mainitsemisen arvoinen vaihtoehto heille, joille sähkökäyttöinen malli ei vielä tunnu ajankohtaiselta. Sahaa on kuvailtu helpoksi hallita ja huoltaa, mikä tuo mukavuutta etenkin harvemmin sahaaville.
Alpina ACS 41 – Bensiinikäyttöinen moottorisaha
Vaikka sähkökäyttöiset sahat yleistyvät, bensiinisahoilla on edelleen vankka käyttäjäkunta. Alpina ACS 41 on mallina osoittautunut käyttökelpoiseksi valinnaksi, etenkin kun työskentely tapahtuu kaukana latauspaikoista.
”Mira” kertoo Varsinais-Suomesta:
”Alpina on kulkenut mukana metsäreissuilla viime syksystä lähtien. Jaksaa kaataa keskikokoista koivua ilman ongelmia ja lähtee käyntiin kylmässäkin. Polttoaineen kulutus on kohtuullinen eikä paino ole mikään ylitsepääsemätön.”
Vaikka Alpina ACS 41 edustaa bensiinisahoja, se kuvastaa hyvin sitä, miksi sähköiset mallit eivät ole vielä syrjäyttäneet perinteisiä vaihtoehtoja täysin.
Kenelle sopii mikäkin?
Ammattimetsuri, joka kaataa päivässä kymmeniä kuusia, valitsee edelleen bensiinisahan. Syitä ovat rajaton käyttöaika, kenttähuollon helppous ja polttoainetaloudet, joissa koko työryhmä käyttää samaa seoskanisteria. Moottorin ääni on osa työturvallisuuden kommunikaatiota ja samalla helpottaa villieläinten hätistelyä harvennuksilla.
Kaupungissa asuva omakotiasuja, joka katkoo myrskyn kaataman omenapuun oksat ja pätkii klapit takkaan, hyötyy selkeästi akkusahasta. Käynnistys onnistuu yhdellä painalluksella, hajuhaittoja ei synny, eikä naapuruston hiljainen ilta rikkoudu. Yhdellä kesäkauden klapiprojektilla akun käyttöikää kulutetaan tuskin nimeksikään, joten akkuvanhenemisen kustannus jakautuu pitkälle aikavälille.
Kunnossapito‑ ja puistotyöntekijät ovat toinen ryhmä, jossa sähkömallit yleistyvät. Työpäivä suljettujen porttien sisällä puistossa suosii äänettömyyttä ja pakottomuutta. Useimmat koneelliset kalustot ovat nykyään akkupohjaisia lehtipuhaltimista ruohonleikkureihin, ja yhteensopivuus akkujärjestelmässä tuo logistista etua.
Taloudellinen vertailu euroissa
Laskelma pientalouden näkökulmasta: yhden keskitason bensiinisahan hinta on noin 300 €. Akkumalli samalta teholuokalta maksaa noin 450 € sisältäen yhden akun ja laturin. Bensiini ja seosöljy maksavat keskimäärin 2,30 € per litra. Jos puita katkotaan noin 100 litran bensakulutuksen verran viidessä vuodessa, polttoainekustannus nousee 230 € + öljyt ja suodattimet. Akkumallin kohdalla latauskustannus on samaan aikaan alle 20 €. Vara‑akku (esimerkiksi 5 Ah) maksaa noin 180 €, mutta ilman sitäkin pärjää, jos lataukseen on aikaa. Pääoma sitoutuu eri kohtaan, mutta kokonaiskulut kääntyvät usein sähkömallin eduksi, kun käyttö on harrastajatasoista.
Tulevaisuuden näkymät
Markkinatutkimusten perusteella akkukäyttöiset moottorisahat ovat alan nopeimmin kasvava segmentti, ja valmistajat investoivat voimakkaasti suuremman kapasiteetin akkuihin, älykkäisiin akunhallintajärjestelmiin ja yhteensopiviin laitevaihtoehtoihin. Vastaavasti polttomoottoripuolella jatketaan biopolttoaineiden sekä hybridiratkaisujen kehittämistä. On mahdollista, että lähivuosina nähdään saha, jossa pienehkö moottori lataa akkua ja huolehtii huipputehosta, mutta normaaliin katkontaan riittää sähkömoottori.
EU:n päästö‑ ja meludirektiivien kiristyminen ohjaa julkisen sektorin hankintoja yhä vahvemmin päästöttömiin vaihtoehtoihin. Tämä luo mittakaavaetua akkuteknologioille ja laskee hintoja kuluttajille. Samaan aikaan litium‑raaka‑aineketjun geopoliittiset riskit ja kierrätyksen pullonkaulat voivat heiluttaa markkinaa. Kotimaiselle käyttäjälle tämä tarkoittaa tarkempaa hintojen ja takuuehtojen vertailua.