Kylminä kuukausina monessa kodissa huomataan, ettei pattereiden peruslämpö aina riitä pitämään kaikkia huoneita miellyttävän lämpiminä. Toiset kamppailevat vetoisten nurkkien kanssa, toisilla taas on kokonaisia tiloja, kuten työhuone tai mökin olohuone, jotka jäävät selvästi muuta asuntoa viileämmiksi. Tällöin katse kääntyy usein sisätilalämmittimiin, joilla lämpöä voidaan suunnata juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Markkinoilla on nykyään runsaasti erilaisia vaihtoehtoja: on perinteisiä konvektorilämmittimiä, kompakteja puhaltimia, öljytäytteisiä pattereita sekä edistyneempiä malleja, joissa on ajastimia, termostaatteja ja turvatoimintoja. Valinnan tekemistä ei helpota se, että laitteita mainostetaan usein näyttävillä teholuvuilla ja monimutkaisilla teknisillä termeillä, joiden todellinen merkitys voi käyttäjälle jäädä epäselväksi. Lopputuloksena sopivan lämmittimen etsiminen saattaa tuntua yllättävän työläältä.
Kun ymmärtää, miten eri lämmitystekniikat käyttäytyvät käytännössä ja millaisia kompromisseja ne vaativat, on helpompi arvioida, mikä malli sopii omaan arkeen. Näin sisätilalämmittimestä tulee harkittu lisä kodin lämmitykseen, ei hetken mielijohteesta tehty hankinta, joka päätyy nopeasti kaapin perukoille.
1. Paras sisätilalämmitin: Calix Wave Line 2000 (2-tehoinen: 900/2000 W)
Calix Wave Line 2000 on 230 voltin jännitteellä toimiva sisätilalämmitin, joka on mitoitettu erityisesti keskikokoisten ja isojen autojen matkustamon lämmitykseen. Laitteen teho on säädettävissä kahdelle eri tasolle, 900 watin ja 2000 watin välillä, jolloin käyttäjä voi valita tilanteeseen sopivan lämmitystehon esimerkiksi sään, auton koon tai oman mieltymyksen mukaan. Tehot on ilmoitettu 25 asteen lämpötilassa, mikä antaa suuntaa laitteen suorituskyvystä tavanomaisissa olosuhteissa.
Lämmittimessä on automaattinen puhalluksen tehon säätö, joka reagoi auton sisälämpötilaan. Tämä tarkoittaa, että puhallin mukauttaa toimintaansa sen mukaan, kuinka lämmin matkustamosta tulee käytön aikana. Tavoitteena on pitää sisätila tasaisen miellyttävänä ilman, että lämpö nousee tarpeettoman korkeaksi tai jää liian alhaiseksi. Samalla tämä ominaisuus voi vähentää turhaa energiankulutusta, kun laite ei puhaltele täydellä teholla jatkuvasti.
Turvallisuuspuolta on huomioitu resetoitavalla ylilämpenemissuojalla. Jos lämmitin jostain syystä kuumenee liikaa, suoja katkaisee toiminnan. Kun syy ylikuumenemiseen on poistettu ja laite on jäähtynyt, suoja voidaan palauttaa ja lämmitintä käyttää uudelleen normaalisti. Tämä rakenne tekee käytöstä hallittua myös tilanteissa, joissa ilmankierto hetkellisesti estyy tai lämmitin jää liian ahtaaseen tilaan.
Asennusvaihtoehtoja on kaksi, sillä pakkaukseen sisältyy sekä seinä- että lattiakiinnike. Lämmitin voidaan kiinnittää esimerkiksi auton sisätilaan sopivalle seinäpinnalle tai asettaa lattialle mukana tulevan telineen varaan. Tämä antaa mahdollisuuden sovittaa laitteen sijainti auton rakenteeseen ja käyttäjän tottumuksiin sopivaksi. Kiinnikkeet on tarkoitettu pitämään lämmitin tukevasti paikallaan ajon aikana ja käytön yhteydessä.
Sähköliitäntä on toteutettu yleisellä schuko-pistokkeella, joten lämmitin kytketään tavalliseen maadoitettuun pistorasiaan. Tämä sopii yhteen tyypillisten lohkolämmittimen ja sisätilalämmittimen käyttöön tarkoitettujen jatkojohtojen ja pistorasioiden kanssa, joita käytetään esimerkiksi kotipihoilla tai pysäköintialueilla. Laitteen mitat ovat 195 x 145 x 60 millimetriä ja paino noin yksi kilo, joten se on kooltaan melko kompakti ja kevyt käsitellä, siirtää ja säilyttää silloin kun se ei ole käytössä.
Yhteenvetona Wave Line 2000 on teknisiltä ominaisuuksiltaan kahdella tehoalueella toimiva, automaattisella puhalluksen säädöllä varustettu sisätilalämmitin, joka on suunniteltu erityisesti isompien autojen matkustamon lämmittämiseen. Sen rakenne, suojaustoiminnot ja mukana tulevat kiinnikkeet on suunnattu helpottamaan asennusta ja käyttöä tavanomaisissa pohjoismaisissa talviolosuhteissa.
Paras sisätilalämmitin ostajan opas
Miksi sisätilalämmitin on edelleen ajankohtainen hankinta
Suomen talvi tekee autoilusta monella tavalla haastavaa. Aamuisin vastassa voi olla jäinen tuulilasi, kylmä ohjaamo ja kankeat sormet, jotka eivät tunnu taipuvan ratin ympärille. Sisätilalämmitin ei ole vain mukavuusvaruste, vaan se vaikuttaa myös turvallisuuteen ja ajamisen mielekkyyteen. Kun auton sisätilat lämpenevät ennen liikkeellelähtöä, ikkunat sulavat nopeammin, näkyvyys paranee ja kuljettaja jaksaa keskittyä paremmin liikenteeseen.
Moni pohtii, onko sisätilalämmitin enää tarpeellinen, kun moderneissa autoissa voi olla tehdasasenteisia lämmitysjärjestelmiä tai etäkäynnistysmahdollisuus. Todellisuudessa perinteinen verkkovirtaan kytkettävä sisätilalämmitin on yhä hyvin ajankohtainen, koska se on suhteellisen edullinen, helppokäyttöinen ja voidaan asentaa myös vanhempiin autoihin. Lisäksi se toimii hyvin yhdessä moottorinlämmittimen kanssa, jolloin sekä matkustusmukavuus että auton tekniikan kesto paranevat.
Miten sisätilalämmitin toimii ja mitä se käytännössä tekee
Sisätilalämmitin on yksinkertaisimmillaan pieni sähköpuhallin, joka kytketään ulkopistorasiaan tai lohkolämmittimen yhteyteen. Laite puhaltaa lämmitettyä ilmaa auton ohjaamoon ja kierrättää samalla sisäilmaa. Kun lämmitin on ollut päällä riittävän kauan, auton sisätilat ovat miellyttävän lämpimät ja ikkunat vähemmän huurtuneet tai jopa kokonaan sulaneet.
Monissa nykyaikaisissa sisätilalämmittimissä on lämpötilatermostaatti, joka katkaisee lämmityksen, kun tietty lämpötila saavutetaan. Tämä vähentää energiankulutusta ja estää auton sisätiloja kuumenemasta liikaa. Osa malleista on integroitu osaksi laajempaa lämmitysjärjestelmää, jossa moottorinlämmitin ja sisätilalämmitin toimivat yhdessä ajastimen tai älyohjauksen kautta. Tällöin koko järjestelmä käynnistyy esimerkiksi tuntia tai kahta ennen suunniteltua lähtöä.
Turvallisuus ennen kaikkea sisätilalämmitintä valitessa
Sisätilalämmittimen kohdalla turvallisuus on tärkein valintakriteeri. Halvimmat ja tuntemattomien valmistajien laitteet voivat houkutella hinnallaan, mutta niissä voi olla puutteita ylikuumenemissuojauksessa tai rakenteellisessa kestävyydessä. Auto on rajallinen tila, jossa lämmitin toimii usein lähellä palavia materiaaleja, kuten mattoja ja verhoiluja. Siksi laitteelta vaaditaan selkeitä turvallisuussertifikaatteja ja testattua rakennetta.
Hyvä sisätilalämmitin on suunniteltu nimenomaan ajoneuvokäyttöön. Se tarkoittaa riittävän matalaa pintalämpötilaa, kaatumissuojausta ja ylikuumenemissuojaa. Kaatumissuojaus katkaisee virran, jos laite kaatuu, ja ylikuumenemissuoja reagoi, jos ilmanvaihto estyy tai laitteen ympärillä oleva lämpötila nousee liikaa. Lisäksi johdon ja pistokkeen tulee olla ehjät, riittävän järeät ja oikein mitoitettuja ulkokäyttöön ja pakkasolosuhteisiin.
Teho, koko ja sijoituspaikka auton sisällä
Tehon valinnassa on hyvä huomioida auton koko ja käyttötarve. Pienempiin kaupunkiautoihin riittää yleensä matalampi teho, kun taas isommat farmarit ja tila-autot kaipaavat hieman järeämpää lämmitintä, jotta koko ohjaamo lämpenee tasaisesti. Liian tehokas lämmitin voi nostaa lämpötilan nopeasti korkeaksi ja kuluttaa turhaan sähköä, kun taas alimitoitettu laite ei ehdi sulattaa ikkunoita kohtuullisessa ajassa.
Sijoituspaikka vaikuttaa sekä tehokkuuteen että turvallisuuteen. Usein lämmitin asetetaan jalkatilaan matkustajan puolelle, missä se voi puhaltaa lämmintä ilmaa kohti tuulilasia ja keskiosaa ohjaamosta. Laitteen ei tulisi estää polkimien käyttöä eikä peittää ilmanvaihtoaukkoja. Johdot kannattaa reitittää siten, etteivät ne jää oven väliin tai jäädy jännitteeseen. Moni hyödyntää myös kiinnitystelineitä tai seinäkannakkeita, jos valmistaja sellaisia tarjoaa, jotta lämmitin pysyy tukevasti paikallaan.
Ajastin ja älyohjaus helpottavat arkea
Ajastin on sisätilalämmittimen käytössä lähes välttämätön lisävaruste. Sen avulla lämmitys voidaan ajoittaa alkamaan esimerkiksi tuntia ennen aamun lähtöä, jolloin auto on valmiiksi lämmin ilman, että laite on päällä koko yötä. Tämä säästää energiaa ja vähentää myös sähköverkon kuormitusta kylminä aamuina. Yksinkertaisimmillaan ajastin on mekaaninen kellolaite, mutta yhä useammin käytössä on myös digitaalisia tai älypuhelimella ohjattavia ratkaisuja.
Älyohjattava järjestelmä voi huomioida ulkolämpötilan ja säätää lämmitysajan sen mukaan. Lauhemmalla säällä riittää lyhyempi lämmitysaika, kun taas kireässä pakkasessa järjestelmä voi käynnistyä aikaisemmin. Tällainen joustavuus voi pitkällä aikavälillä pienentää sähkölaskua ja pidentää laitteiden käyttöikää, kun niitä ei kuormiteta turhaan.
Energiatehokkuus ja kustannukset käytännön tasolla
Sisätilalämmitin kuluttaa sähköä, mutta sen tuoma hyöty näkyy usein polttoaineenkulutuksessa ja auton tekniikan rasituksen vähenemisessä. Kun auto on valmiiksi lämmin, moottori saavuttaa käyttölämpötilan nopeammin, ja sisätilojen lämmitys ei vie yhtä paljon energiaa ajon aikana. Tämä voi tarkoittaa hieman pienempiä kulutuslukemia etenkin lyhyillä kaupunkimatkoilla, joissa kylmäkäynnistykset ovat muuten toistuvia.
Energiatehokkuuden kannalta oleellista on mitoittaa lämmitysaika olosuhteiden mukaan. Usein 30–90 minuuttia riittää, eikä lämmitintä tarvitse pitää päällä useita tunteja. Jos järjestelmässä on termostaatti tai ulkolämpötilaan perustuva ohjaus, ne auttavat optimoimaan käyttöä. Myös se, että auto pysäköidään tuulensuojaisaan paikkaan tai katokseen, vähentää lämmitystarvetta ja parantaa lämmittimen tehoa.
Yhteispeli moottorinlämmittimen kanssa
Moni yhdistää sisätilalämmittimen moottorinlämmittimeen. Näin sekä matkustamo että moottori lämpenevät samanaikaisesti. Moottorinlämmittimen tehtävä on keventää käynnistystä, vähentää kulumista ja pienentää kylmäkäynnistyksen päästöjä. Sisätilalämmitin puolestaan huolehtii kuljettajan ja matkustajien mukavuudesta sekä näkyvyydestä. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka tukee auton käyttöä talvella monipuolisemmin kuin kumpikaan yksinään.
Lisätietoa erilaisista moottorinlämmittimistä ja niiden valinnasta löytyy esimerkiksi täältä paras moottorinlämmitin, jossa käsitellään tarkemmin eri ratkaisujen etuja ja eroja. Näiden tietojen avulla voi helpommin arvioida, millainen yhdistelmä sopii omaan autoon ja ajoprofiiliin.
Huolto, käyttöikä ja turvalliset käyttötavat
Sisätilalämmitin ei yleensä vaadi monimutkaista huoltoa, mutta muutama perusasia kannattaa hoitaa säännöllisesti. Laitteen ulkopinnat ja ilmanottoaukot on hyvä pitää puhtaina pölystä ja roskista, jotta ilmanvaihto pysyy esteettömänä. Pölykerrostumat voivat heikentää tehoa ja lisätä ylikuumenemisen riskiä. Joissakin malleissa on irrotettava suodatin, jonka voi puhdistaa tai vaihtaa valmistajan ohjeiden mukaan.
Johdot ja liitännät on syytä tarkastaa aika ajoin. Kovassa pakkasessa muovi voi haurastua, ja mekaaninen rasitus esimerkiksi oven väliin jäämisestä voi vaurioittaa kaapelia. Jos johdossa näkyy murtumia tai pistoke kuumenee epätavallisen paljon, laitetta ei pidä käyttää ennen tarkempaa arviota tai korjausta. Käyttöohjeiden noudattaminen, suositellun asennussuunnan huomioiminen ja laitteen suojaaminen iskuilta lisäävät käyttöikää ja vähentävät ongelmia.
Kenelle sisätilalämmitin sopii ja milloin sen hankinta kannattaa
Sisätilalämmitin sopii lähes kaikille, jotka ajavat autolla säännöllisesti talvikuukausina ja joilla on mahdollisuus käyttää ulkopistorasiaa. Erityisen hyödyllinen se on niille, jotka lähtevät liikkeelle aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin lämpötila on usein alimmillaan. Myös perheille, joissa kuljetetaan pieniä lapsia tai iäkkäämpiä matkustajia, lämmin auto heti liikkeellelähdön alussa on merkittävä mukavuus- ja terveysetu.
Toisaalta sisätilalämmittimen järkevyys voi olla rajallinen, jos auto seisoo pääasiassa lämpimässä hallissa tai jos ajot ovat satunnaisia ja lyhyitä ilmastollisesti leudommilla alueilla. Silloinkin laite voi kuitenkin olla hyödyllinen esimerkiksi poikkeuksellisten pakkasjaksojen aikana, jolloin auton mukavuus ja näkyvyys korostuvat.
Yhteenveto harkitsevalle ostajalle
Sisätilalämmitin on suhteellisen yksinkertainen, mutta talviautoilussa erittäin merkityksellinen varuste. Sen tärkeimmät tehtävät ovat näkyvyyden parantaminen, ajomukavuuden lisääminen ja auton tekniikan rasituksen pienentäminen etenkin yhdessä moottorinlämmittimen kanssa. Hankintaa suunnittelevan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti turvallisuuteen, tehoon, sijoituspaikkaan ja ohjausmahdollisuuksiin.
Kun laite on oikein mitoitettu ja sitä käytetään harkiten, se maksaa itsensä takaisin parempana käyttömukavuutena, lyhyempinä jääraaputusaikoina ja todennäköisesti myös hieman pienempänä polttoaineenkulutuksena talven kylmimpinä päivinä. Sisätilalämmitin ei poista talven haasteita kokonaan, mutta se tekee niistä huomattavasti helpommin hallittavia.
Usein kysytyt kysymykset sisätilalämmittimistä
Mikä on sisätilalämmitin ja mihin sitä yleensä käytetään?
Sisätilalämmitin on auton sisätiloihin tarkoitettu lisälämmitin, joka auttaa pitämään ohjaamon ja matkustamon miellyttävän lämpimänä ennen liikkeelle lähtöä. Sitä käytetään etenkin kylmissä olosuhteissa, jolloin auton oma lämmitysjärjestelmä ei ehdi nostaa lämpötilaa riittävän nopeasti lyhyiden ajomatkojen aikana. Moni hyödyntää sisätilalämmitintä myös ikkunoiden huurteen ja jään sulattamiseen, jotta näkyvyys olisi parempi jo heti käynnistyksestä lähtien. Lämmitintä käytetään tavallisesti yhdessä lohkolämmittimen tai muun moottorin esilämmitysjärjestelmän kanssa, mutta se voi toimia myös erillisenä ratkaisuna, jos halutaan lähinnä lisää mukavuutta matkustamoon.
Miten sisätilalämmitin toimii käytännössä?
Sisätilalämmitin on tyypillisesti verkkovirtakäyttöinen laite, joka liitetään auton sisätiloihin vedettyyn pistorasiaan. Laite muuntaa sähköenergian lämmöksi ja puhallin levittää lämmintä ilmaa auton sisälle. Joissakin malleissa on termostaatti tai useampi tehoasetus, joiden avulla voidaan säätää lämmityksen voimakkuutta ja kestoa. Kun lämmitin kytketään ajastimeen tai älykkääseen ohjausyksikköön, se voidaan ohjelmoida käynnistymään esimerkiksi puoli tuntia ennen lähtöä. Toiminta perustuu melko yksinkertaiseen tekniikkaan, joka on monelle tuttu tavallisista sähkölämmittimistä, mutta laite on suunniteltu erityisesti auton sisätilojen olosuhteisiin ja niissä tapahtuviin lämpötilanvaihteluihin.
Millaiseen autoon sisätilalämmitin yleensä sopii?
Sisätilalämmitintä voidaan käyttää useimmissa henkilöautoissa ja pakettiautoissa, kunhan autoon on asennettu asianmukainen virtaliitäntä. Joissakin autoissa liitäntä on tehtaalla asennettu, toisissa se tehdään jälkiasennuksena huollossa tai asennusliikkeessä. Lämmitinvalintaa tehtäessä huomioidaan auton sisätilojen tilavuus, lasipinta-ala ja käyttötarve. Pienempiin autoihin riittää yleensä matalatehoinen laite, kun taas suuret tila-autot tai pakettiautot voivat tarvita tehokkaamman puhaltimen, jotta lämpö jakautuu tasaisemmin. Sähkö- ja hybridiautoihin voidaan asentaa sisätilalämmitin samaan tapaan, vaikka niissä on usein myös omia esilämmitysratkaisuja, jotka toimivat auton oman korkeajännitejärjestelmän kautta.
Miten sisätilalämmitin vaikuttaa ajomukavuuteen ja näkyvyyteen?
Sisätilalämmitin lisää ajomukavuutta erityisesti talviaamuisin, kun auto on seissyt kylmässä yön yli. Kun ohjaamo on lämmin jo ennen liikkeellelähtöä, kuljettajan ja matkustajien ei tarvitse odottaa pitkään, että kylmä ilma vaihtuu siedettäväksi. Näkyvyyden kannalta etu liittyy ennen muuta ikkunoiden huurteen ja jään poistamiseen. Lämmin ilma tehostaa ikkunoiden sisäpintojen kuivumista ja sulattaa ulkopinnoille muodostunutta huurretta, mikä nopeuttaa lähtövalmisteluja. Näköala on selkeämpi heti, kun matka alkaa, eikä kuljettajan tarvitse ajaa ensimmäisiä kilometrejä puolilämpimässä autossa ikkunoiden hitaasti kirkastuessa.
Voiko sisätilalämmitin vaikuttaa moottorin tai auton käyttöikään?
Sisätilalämmitin vaikuttaa moottoriin epäsuoremmin kuin lohkolämmitin, joka lämmittää nimenomaan moottoria ja sen nesteitä. Kun sisätilalämmitin yhdistetään moottorin esilämmitykseen, kokonaisuus voi vähentää kylmäkäynnistyksistä aiheutuvaa kulumista. Lämmin matkustamo rohkaisee monia käyttämään esilämmitysjärjestelmää säännöllisesti, mikä taas keventää moottorin kuormitusta alkumatkalla. Lisäksi ikkunoiden nopeampi sulaminen voi vähentää tarvetta mekaaniselle jääraaputtamiselle, joka rasittaa erityisesti tuulilasin pintaa. Varsinaiseen käyttöikään vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät, kuten ajotapa, huoltohistoria ja säilytysolosuhteet, joten sisätilalämmitintä voi pitää enemmän viihtyvyyttä kuin varsinaista käyttöikää tukevana ratkaisuna.
Miten sisätilalämmitin asennetaan ja voiko sen tehdä itse?
Sisätilalämmittimen asennus jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensin autoon täytyy tuoda verkkovirta turvallisesti moottoritilan kautta sisätiloihin tai erilliseen pistokkeeseen, jonka kautta lämmitin saa sähkönsä. Tämän osuuden tekee yleensä ammattilainen, sillä asennuksessa on noudatettava sähkö- ja paloturvallisuusmääräyksiä sekä varmistettava, että johdotus on suojattu mekaanisilta vaurioilta ja kosteudelta. Varsinainen lämmittimen sijoittaminen sisätiloihin on usein helppoa ja monesti käyttäjä voi itse kiinnittää laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Yleensä lämmitin asetetaan jalkatilaan tai kojelaudan alle niin, että lämmin ilma pääsee kiertämään matkustamossa esteettä. Ennen asennuspäätöstä on hyvä tarkistaa auton valmistajan suositukset ja mahdolliset rajoitukset lisälaitteiden käytöstä.
Miten sisätilalämmitintä käytetään turvallisesti?
Turvallinen käyttö perustuu oikeanlaiseen sijoitteluun ja valmistajan ohjeiden noudattamiseen. Lämmitintä ei pidä peittää tavaroilla, matoilla tai vaatteilla, jotta ilma pääsee kiertämään ja laite ei ylikuumene. Johtojen tulee kulkea niin, etteivät ne jää oven väliin, puristuksiin tai terävien reunojen kohdalle. On myös syytä varmistaa, että käytettävä jatkojohto ja pistorasia soveltuvat ulkokäyttöön, jos auto seisoo ulkona. Useimmissa nykyaikaisissa sisätilalämmittimissä on ylikuumenemissuoja ja kaatumissuoja, jotka katkaisevat virran häiriötilanteessa. Käyttäjän tehtäväksi jää huolehtia, että laite pysyy puhtaana pölystä ja roskista ja että mahdolliset viat tai epänormaalit äänet huomataan ajoissa.
Kuinka paljon sisätilalämmitin kuluttaa sähköä ja miten kulutus arvioidaan?
Sisätilalämmittimen sähkönkulutus riippuu sen tehosta ja käyttöajasta. Teho ilmoitetaan yleensä watteina ja yleiset teholuokat pyörivät muutamasta sadasta watista reiluun kilowattiin. Kulutus voidaan laskea kertomalla laitteen teho käyttöajalla ja sähkön hinnalla. Jos esimerkiksi 1000 watin lämmitin on päällä tunnin ajan, se kuluttaa noin yhden kilowattitunnin sähköä. Ajastinta käyttämällä kulutusta voidaan rajata niin, että lämmitin on toiminnassa vain juuri ennen lähtöä. Monelle käyttäjälle hyöty mukavuuden ja paremman näkyvyyden muodossa painaa vaakakupissa enemmän kuin muutaman kilowattitunnin kulutus talvipäivää kohden, mutta jokainen voi tarkastella asiaa omien ajotottumustensa ja sähkösopimuksensa perusteella.
Onko sisätilalämmittimen käyttö ympäristön kannalta perusteltua?
Sisätilalämmittimen ympäristövaikutuksia on vaikea arvioida irrallaan muusta esilämmityksestä. Jos lämmitin kannustaa käyttämään myös moottorin esilämmitystä, polttoaineenkulutus ja päästöt voivat vähentyä erityisesti lyhyillä matkoilla, joissa kylmä moottori kuluttaa suhteessa enemmän. Toisaalta verkkovirtakäyttöinen lämmitin kuluttaa sähköä, jonka tuotantotapa vaihtelee alueittain. Kun sähkö tuotetaan vähäpäästöisillä tavoilla, sisätilalämmittimen käytön aiheuttama lisäkuormitus jää melko pieneksi. Joillekin käyttäjille ympäristönäkökulma liittyy myös siihen, että ikkunoiden puhdistaminen helpottuu ja auton joutokäyntiä voidaan vähentää, kun sisätilat lämpenevät ilman, että moottoria pidetään tyhjäkäynnillä pihalla.
Mitä eroa on sisätilalämmittimellä ja polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä?
Sisätilalämmitin toimii tavallisesti verkkovirralla ja on käytössä silloin, kun auto on pysäköitynä paikkaan, jossa on saatavilla pistorasia. Polttoainekäyttöinen lisälämmitin sen sijaan käyttää auton omaa polttoainetta ja voi lämmittää sekä moottoria että sisätiloja ilman ulkoista virtalähdettä. Polttoainekäyttöinen ratkaisu tarjoaa enemmän liikkumavapautta, koska auton voi esilämmittää myös parkkipaikalla, jossa ei ole sähköpistoketta. Sisätilalämmitin koetaan usein yksinkertaisemmaksi ja hankintahinnaltaan maltillisemmaksi ratkaisuksi, mutta se on sidottu sähköverkkoon. Valinta näiden kahden välillä liittyy omaan ajoprofiiliin, pysäköintimahdollisuuksiin ja siihen, kuinka paljon esilämmitykseltä odotetaan.
Miten sopiva teho ja koko valitaan sisätilalämmittimelle?
Tehon ja koon valinnassa lähtökohtana on auton sisätilojen koko ja käyttötarkoitus. Pienen kaupunkiauton lämmittämiseen riittää yleensä laite, jonka teho on maltillinen ja joka mahtuu helposti jalkatilaan. Suuremmissa autoissa tai silloin, kun auto seisoo erittäin kylmissä olosuhteissa, saatetaan tarvita tehokkaampi lämmitin. Valinnassa kannattaa huomioida myös ilmanohjaus ja puhallussuunnan säätö, jotta lämmin ilma kulkeutuu erityisesti ikkunoille. Joissakin malleissa on mahdollisuus kiinnittää lämmitin telineeseen, jolloin se pysyy tukevasti paikoillaan ja puhallussuunta on helppo suunnata. Käytännössä moni päätyy ratkaisuun, joka on hieman pienempi kuin suurin mahdollinen vaihtoehto, jotta sisätiloihin jää tarpeeksi liikkumatilaa.
Vaatiiko sisätilalämmitin säännöllistä huoltoa?
Sisätilalämmitin ei yleensä vaadi laajaa huoltoa, mutta laitteesta kannattaa pitää perushuolta. Pölyn ja lian poisto ritilöistä ja ilmanottoaukoista pidentää laitteen käyttöikää ja ehkäisee ylikuumenemista. Tarkistus kannattaa tehdä ennen lämmityskauden alkua, jolloin nähdään, että puhallin pyörii tasaisesti eikä kuulu poikkeavia ääniä. Jos johto tai pistoke vaikuttaa vioittuneelta, laitetta ei pidä käyttää ennen kuin ammattilainen on tarkistanut sen. Joissakin malleissa on suodatin, jonka kuntoa on syytä seurata valmistajan ohjeiden mukaisesti. Pidemmän käyttökatkon jälkeen on hyvä tehdä lyhyt koekäyttö, jotta mahdolliset viat tulevat ilmi ennen varsinaista talvikauden alkua.
Miten sisätilalämmittimen käyttö vaikuttaa auton sisäilmaan?
Sisätilalämmitin kierrättää auton sisäilmaa ja lämmittää sen nopeasti, mikä voi tuntua aluksi kuivalta tai jopa hieman tunkkaiselta, jos auto on ollut pitkään suljettuna. Toisaalta lämmin ilma auttaa poistamaan kosteutta istuimista, matoista ja ikkunoiden pinnoilta, mikä voi vähentää jatkuvaa huurtumista ajon aikana. Jotkut pitävät hyödyllisenä, että lämmityksen aikana ikkunoita pidetään hetken raollaan, jotta ylimääräinen kosteus pääsee ulos. Tasapaino löytyy usein kokeilemalla, kuinka kauan lämmitintä kannattaa pitää päällä ja millä teholla, jotta sisäilma tuntuu miellyttävältä heti liikkeelle lähtiessä.
Milloin sisätilalämmittimen hankintaa kannattaa harkita?
Sisätilalämmittimen hankinta nousee esiin usein silloin, kun talvet ovat kylmiä ja auto joutuu seisomaan ulkona ilman katosta tai tallia. Jos aamuisin kuluu paljon aikaa ikkunoiden raaputtamiseen ja auton lämpiämistä odotellessa, lisälämmitin voi helpottaa arkea. Myös perhetilanteessa, jossa lapsia kuljetetaan päiväkotiin tai harrastuksiin, lämmin auto lähtöhetkellä voi lisätä matkustusmukavuutta. Toisaalta, jos auto seisoo suurimman osan ajasta lämpimässä parkkihallissa, sisätilalämmittimelle ei välttämättä ole yhtä selkeää tarvetta. Päätös liittyy pitkälti omaan arkeen, pysäköintipaikkaan ja siihen, kuinka paljon arvoa antaa valmiiksi lämpimälle autolle ja nopealle lähtövalmistelulle.
