Painepesuri on monelle auton omistajalle arjen luottolaite, joka säästää aikaa ja vaivaa pinttyneen lian irrottamisessa. Ennen kuin suuntaat suuttimen kohti maalipintaa, on hyödyllistä ymmärtää, miten laitteen paine ja vesimäärä (virtaama) vaikuttavat työhön. Paine ilmoitetaan useimmiten baareina ja virtaama litroina minuutissa. Korkea paine irrottaa likaa tehokkaasti, mutta liian korkea arvo voi karhentaa lakkapintaa tai tunkeutua tiivisteiden väliin.
Vastaavasti suuri vesimäärä huuhtoo irronneen lian nopeammin pois, mikä lyhentää pesuaikaa ja vähentää harjaamisen tarvetta. Tasapaino näiden kahden tekijän välillä on auton maalipinnan kannalta keskeinen, sillä liian alhainen paine vesimäärän rinnalla pidentää työaikaa ja kuluttaa sekä vettä että sähköä tarpeettomasti, kun taas pelkkä korkea paine ilman kunnollista virtaamaa aiheuttaa riskin maalipinnan vaurioitumiselle.
Pientä henkilöautoa huoltaessasi riittää usein 110–130 baarin nimellispainetta yhdistettynä noin 300–400 litran tuntivirtaamaan. Paketti- tai maastureille voi valita hieman järeämmän laitteen, kunhan muistat säätää suutinta sekä paineasetuksia pesun eri vaiheissa. Käytännön kenttäkokeet osoittavat, että paineen säätötoiminto tai vaihdettava suutin antaa paremman lopputuloksen kuin pelkkä korkeamman luokan laite, jonka asetukset ovat lukitut.
Lukuisat harrastajat kertovat kokemusfoorumeilla, että kiinteästi 150 baariin lukittua laitetta on vaikea käyttää ilman varovaisuutta, koska himmeä metallinhohtopinta naarmuuntuu herkästi, jos suuttimen kärki eksyy liian lähelle.
Suuttimien valinta ja vaikutus maalipintaan
Ellei laitteessa ole paineensäätöä, suutin ratkaisee veden energian jakautumisen. Yleisimpien viuhkas suuttimien kulma vaihtelee 15 ja 40 asteen välillä. Kapea 15 asteen viuhka keskittyy pienelle alueelle ja sopii renkaisiin, pyöräkoteloihin sekä alustan hiekkaroiskeisiin. Laajempi 25 tai 40 asteen avaus on hellävaraisempi ja siksi suositeltavampi lakkapinnalle, varsinkin jos maalipinta on ohut tai autossa on paljon muovisia korinosia. Pyörivä turbosuutin puolestaan yhdistää kapean suihkun voiman pyörivään liikkeeseen, joka hajottaa veden energian laajemmalle alueelle. Se puree tehokkaasti kinnittyneeseen savikalvoon, mutta saattaa nostaa metallilastuja, jos maalipinnassa on kiveniskemiä.
Kun valitset suutinta, mieti myös veden ja pesuaineen kontaktiaikaa. Pitkä kontaktiaika pehmentää likaa, jolloin tarvitaan matalampaa painetta. Lyhyt kontaktiaika edellyttää kovempaa painetta, ettei lika ehdi kiinnittyä takaisin. Niinpä valkoisen perhefarmarin kevyt kevätpesu onnistuu 40 asteen viuhkalla ja maltillisella 120 baarin paineella, kun taas syksyn kurakerroksen poistossa voi aloittaa 25 asteen suuttimella ja viimeistellä leveällä viuhkalla, jotta maalipinta huuhtoutuu siistiksi ilman mikronaarmuja.
Katso myös testimme parhaat painepesurit
Pesuaineet ja esikäsittely
Pelkkä mekaaninen voima ei aina riitä. Aktiivivaahto ja esipesuaineet auttavat nostamaan rasvan, tiesuolan ja hyönteiskalvon irti pinnasta. Yhdistelmä, jossa vaahto annostellaan erillisellä vaahdotinsuuttimella, on suosittu, koska se jättää tiheän lumimaisen kerroksen, joka pysyy hetken paikallaan. Kun vaahdon antaa vaikuttaa muutaman minuutin, pinttynyt lika irtoaa osittain jo ennen varsinaista painepesua. Näin vältät turhaa harjausta, joka on monen mikronaarmun ja pyörrejäljen lähde.
Pesuaineen pH-arvo vaikuttaa myös. Emäksinen pesuaine poistaa tehokkaasti öljyä ja tiesuolaa, kun taas hapan aine liuottaa rautajäämää vanteista. Käytä kuitenkin vain auton ulkopinnoille tarkoitettuja tuotteita, sillä liian vahva kemikaali voi heikentää vahaukset ja keraamiset pinnoitteet. Tarkista myös, että pesuaine on biohajoava, jos peset autoa kotipihalla, jotta viemäriin johtuva vesistökuormitus pysyy kohtuullisena.
Moni harrastaja aloittaa pesun levittämällä esipesuaineen alhaalta ylös, jolloin aine kulkeutuu painovoiman mukana ja vaikutusajan pidentyessä irrottaa juuri ne hiekanjyvät ja teollisuuspölyt, jotka muuten jättäisivät maalipintaan harmaan hämykerroksen. Toinen tapa on käyttää esipesuaine sumutinpullosta ja antaa sen vaikuttaa samalla, kun valmistellaan pesupaikka. Kummassakin lähestymistavassa ideana on vähentää painepesurin tarvitsemaa mekaanista työtä.
Turvallinen etäisyys ja oikea pesukulma
Painepesurin suurin vahinkoriski piilee liian lyhyessä etäisyydessä. Jos suutin on alle 20 sentin päässä maalipinnasta, paine osuu pintaan pistemäisesti ja voi rikkoa lakan. Turvallinen etäisyys on useimmilla kotitalouskoneilla 30–50 senttiä, ja suihku suunnataan loivaan kulmaan, ei kohtisuoraan. Kulma voi olla noin 45 astetta, jolloin veden energia liukuu poispäin pinnasta ja lika huuhtoutuu tehokkaammin. Myös suutinkulman vaihtaminen pesun edetessä on hyvä käytäntö: ensin kapeampi suutin pidemmältä etäisyydeltä alimpien paneelien rangistamiseen, lopuksi leveä viuhka, kun nokka, katto ja takaluukku kaipaavat kevyempää huuhdettä.
Rakenteet, joissa on maalipinnan alla saumaa tai ruosteenalkua, ovat erityisen herkkiä. Esimerkiksi vanhempi viiden ovimallin hatchback, jossa takaluukun alareunassa on maalin alla jo ohut ruoste, voi menettää maaliaan, jos vesisuihku kohdistuu liian läheltä. Siksi paineen ja etäisyyden yhdistelmä on harkittava aina auton iän ja maalikerrosten paksuuden mukaan. Jos sinulla ei ole tietoa, milloin auto on viimeksi maalattu, aloita mieluummin varovaisesti.
Sähkö vai polttomoottori, eri käyttöympäristöjen tarpeet
Kun valitset painepesuria, yksi keskeinen suunnittelukysymys on, käytätkö sähköä vai bensiinikäyttöistä konetta. Sähkömoottorilla toimivat laitteet soveltuvat parhaiten taajamiin, joissa melurajoitukset ovat tiukat ja pidät työskentelystä mahdollisimman puhtaasti. Ne käynnistyvät nappia painamalla, eivätkä vaadi polttoaineen varastointia. Lisäksi vetoakselin huolto on vähäistä ja laite painaa usein vähemmän, joten sitä on helppo liikutella tallissa.
Bensiinikäyttöinen pesuri puolustaa paikkaansa haja-asutuksessa, mökillä tai tilanteissa, joissa tarve on irrottaa sitkeää likaa tai pestä useita ajoneuvoja peräkkäin. Polttomoottori tuottaa suuremman virtauksen ja paineen, joten esimerkiksi veneiden pohjan puhdistuksessa tai työkoneiden hiekka- ja öljykerrosten irrotuksessa se voittaa sähköversion. Samalla on otettava huomioon polttoaineen päästöt, huoltotarve sekä käynnistysmeiseli mahdollisen pakkasen aikana.
Kun punnitset vaihtoehtoja, pohdi myös äänentasoa. Naapurusto ei arvosta sunnuntaiaamun yllätyskonserttia, jos bensiinimoottori jylisee. Äänitaso vaikuttaa etenkin tiiviillä asuinalueella, jossa hiljainen sähkömoottori tekee pesemisestä vaivattomampaa. Vastapainona polttomoottorin korkea virtaama säästää aikaa, jos pihassa odottaa useampi ajokki.
Painepesuri auton pesuun kokemuksia
Kokemukset ovat aitoja ja perustuvat omakohtaiseen käyttöön. Esille nousevat kolme laitetta: Kränzle 10/122 TS Xtra, Stihl RE 130 PLUS sekä CLEN Evolution V6 P90.
Kränzle 10/122 TS Xtra – Kestävä ja tasapainoinen valinta
Kränzle tunnetaan hieman järeämmistä laitteistaan, ja malli 10/122 TS Xtra on kerännyt kiitosta muun muassa metallisesta rakenteestaan ja tasaisesta paineen tuotosta. Käytössä se tuntuu vakauttavalta eikä pumppu vingu, vaikka pesuaika venyy. Paineen säätö onnistuu portaattomasti, ja suihkun laatu on tasainen.
”Ostin Kränzlen noin vuosi sitten ja se on ollut tasaisen luotettava. Autoja tulee pestyä pari kertaa kuussa, eikä laite ole kertaakaan reistaillut. Paine on sopiva, ja suihku levittyy tasaisesti. Kyllä sen kanssa työskentely tuntuu vähän erilaiselta kuin aiemman markettipesurin kanssa.”
– Mikko, 43
Kränzlen vahvuus näkyy myös letkun hallinnassa. Useampi käyttäjä on maininnut, että letku ei kierry itsekseen eikä jää solmuun, mikä tekee pesusta sujuvampaa varsinkin kun kädessä on myös vaahdotin tai jatkovarsi. Laitteen paino voi yllättää, mutta vakaa rakenne antaa pesemiseen rauhallisen tuntuman.
Stihl RE 130 PLUS – Toimiva ja helppokäyttöinen
Stihlin laitteet ovat monelle tuttuja pihanhoidosta, mutta painepesurimallisto on saanut myös autoilijoiden huomion. RE 130 PLUS sopii erityisesti niille, jotka etsivät helppokäyttöistä ja kohtuullisen kokoista konetta. Vaahdottimen käyttö sujuu vaivatta ja pyörivät pyörät tekevät liikkumisesta kevyempää.
”En ollut aiemmin käyttänyt painepesuria, joten Stihlin malli oli hyvä ensikosketus. Helppo ottaa käyttöön ja vaahdottimen kiinnitys käy nopeasti. Paine riittää hyvin auton pesuun, ja laite on hiljaisempi kuin odotin.”
– Aino, 37
Stihlin kohdalla kehutaan usein käytön yksinkertaisuutta. Pesuainejärjestelmä toimii ilman säätämistä ja suuttimen vaihto onnistuu yhdellä kädellä. Suuttimia on mukana kaksi: viuhka ja rotaatio, joista viuhka on monen mielestä paras valinta nimenomaan maalipinnoille. Stihl RE 130 PLUS ei ole markkinoiden tehokkain, mutta sen tasapainoisuus ja hallittavuus tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon useimmille kotikäyttäjille.
CLEN Evolution V6 P90 – Imutoiminto tuo joustavuutta
CLENin Evolution V6 P90 on saanut huomiota ennen kaikkea kyvystään imeä vettä suoraan astiasta tai säiliöstä. Tämä ominaisuus tekee siitä hyödyllisen mökkiolosuhteissa tai silloin, kun hanavesi ei ole helposti saatavilla. Imutoiminto toimii parhaiten, kun vesi on puhdasta ja suodattimella suojattua, mutta käyttökokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä.
”CLENin laite on ollut hyvä erityisesti siksi, että saan käytettyä sadevesisäiliön vettä pesussa. Ei tarvitse vetää letkua ympäri pihaa. Imu toimii yllättävän nopeasti ja vaahtopullo toimi heti ilman säätämistä. Tällä hoituu koko auto yhdellä täytöllä.”
– Ville, 50
CLENin vahvuus piilee siis siinä, että se ei sido käyttäjää vedenottopaikkaan. Monet mainitsevat laitteen olevan kevyt ja helposti siirreltävissä, mutta runko ei tunnu halvalta. Suihkun laatu on tasainen, ja vaahdotus onnistuu, kunhan pesuaine on oikeanlaista. Letku voisi olla pidempi, mutta se ei estä pesemistä, jos liikuteltavuus on muuten kunnossa.
Vedenkulutus ja ympäristönäkökohdat
Vaikka painepesuri käyttää vettä taloushanasta, kokonaiskulutus on yllättävän maltillinen verrattuna avoimeen letkuun. Keskikokoinen painepesuri vie arviolta 400–500 litraa tunnissa, kun pelkkä auki jätetty puutarhaletku saattaa kuluttaa jopa 3000 litraa samassa ajassa. Kun peset autoa kotipihalla hiekkasuodatettavan ruohikon päällä, vesi imeytyy maahan, eikä kuormita kunnallista viemäriverkostoa. Jos taas peset pihakiveyksen päällä, käytä kaivon ritilää tai öljynerotinta, jotta liuennut tiesuola ja pienhiukkanen eivät kantaudu suoraan sadevesikaivoon.
Sadevesisäiliö on yhä suositumpi varuste omakotitalojen pihassa. Veden käyttö painepesurissa onnistuu, kunhan säiliössä on painemittari ja suodatin, joka estää roskien kulkeutumisen pumppuun. Tämän ratkaisun avulla autoharrastaja pystyy pienentämään vesilaskua ja samalla hyödyntämään luonnon kiertokulkua. On kuitenkin varmistettava, että laite imee vettä säiliöstä esteettömästi, sillä ilmakuplat tai likapartikkelit voivat rikkoa pumpun tiivisteet.
Laitteen huolto ja käyttöikä
Pitkä käyttöikä rakentuu säännöllisestä huollosta. Pumppukotelo sietää kovaa työtä vain, jos öljy on puhdasta ja tiivisteet ehjiä. Useimmissa sähkökosneissa sisäinen öljy on vaihdettava kahden vuoden välein tai 100 käyttötunnin jälkeen. Vaihto onnistuu avaamalla suojakansi, valuttamalla vanha öljy astiaan ja täyttämällä valmistajan suosittelemaa viskositeettia noudattaen. Jos laite laiminlyödään, pumppupää lämpenee ja muoviset O-rengastiivisteet haurastuvat, mikä heikentää painetta ja lyhentää laitteen elinkaarta.
Suuttimen puhtaus vaikuttaa paineeseen. Jos hiekka järsii suutinsuuta, reikä laajenee ja paine laskee. Puhdista suutin jokaisen pesukerran jälkeen juoksevalla vedellä ja tarkista, ettei sisään jäänyt kalkkisaostuma tuki virtaamaa. Samalla on hyvä tarkkailla sähköjohdon ja liittimien kuntoa. Tiivis, halkeamaton johto suojaa junttaavaa moottoria oikosululta ja tekee pesemisestä turvallista.
Talvisäilytys vaatii omat niksinsä. Pumppuun ei saa jäädä vettä, joka jäätyessään laajenee ja rikkoo metalliseinämän. Monet käyttäjät kierrättävät pakkasnestevettä pumppukiertoon ennen varastointia. Toiset kallistavat laitteen ja puhalsivat lyhyesti paineilmaa sisään, jotta viimeiset pisarat poistuvat. Suositus vaihtelee valmistajan mukaan, joten käyttöohjekirjan lukeminen ennen talvea on viisas teko.