Keväiset ja syksyiset kuurosateet täyttävät rännit ja katolta valuva vesi päätyy yleensä suoraan sadevesiviemäriin tai pihan perälle imeytymään maaperään. Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka suuri potentiaali tuossa valuvassa vedessä piilee.
Puhtaan juomaveden tuottaminen ja jakelu kuluttavat energiaa, ja veden hinta nousee tasaisesti. Mikäli kotipuutarhuri ottaa talteen kattosadeveden ja siirtää sen puutarhaan puutarhapumpun avulla, syntyy saman tien säästöjä vesilaskussa ja ympäristökuormitus pienenee.
Ilmaista vettä suoraan taivaalta
Sadevesi on luonteeltaan pehmeää eli siinä ei ole kalkkia samalla tavoin kuin kunnallisessa hanavedessä. Kasvit nauttivat tästä, sillä pehmeä vesi ei muodosta lehdille kalkkihuntua eikä kerää maaperään karbonaattia. Tomaatit, kurkut ja jopa arat koristekasvit hyötyvät sadevedestä, joka lämmitessään tynnyrissä tai säiliössä saavuttaa nopeasti maaperän lämpötilan. Kun vesi ei ole jäätävän kylmää, kasvien juuret eivät koe lämpöstressiä kastelun yhteydessä.
Ympäristön kannalta ratkaisu on merkittävä, koska makea vesi on rajallinen luonnonvara. Jokainen litroittain säästetty vesimäärä vähentää vedenottamoiden kuormitusta sekä jäteveden käsittelyn tarvetta. Samalla pienenee energian tarve, joka muuten kuluisi veden pumppaamiseen, puhdistamiseen ja jakeluun. Sadeveden kierrättäminen omassa pihapiirissä tukee kiertotalouden periaatteita ja opettaa huomaamaan, ettei puhdasta vesijohtovettä tarvitse käyttää kaikkeen kasteluun.
Puutarhapumppu sadevedelle
Kun vesi on kerätty säiliöön, tarvitaan riittävä paine, jotta sitä voi jakaa letkuun, sadettajaan tai kastelukannuun ilman, että nostelee täysiä ämpäreitä. Tässä kohtaa puutarhapumppu astuu kuvaan.
Sen tehtävänä on siirtää vesi tasaisella virtauksella ja sopivalla paineella sinne, missä kasvit sitä kaipaavat. Samalla se mahdollistaa modernit kastelujärjestelmät, kuten tihkuletkut tai automaattiset sadettimet, jotka vaativat vähintään muutaman baarin painetta toimiakseen luotettavasti.
Mikä on puutarhapumppu?
Paras puutarhapumppu on kotitalouskäyttöön suunniteltu laite, jossa sähkömoottori pyörittää siipipyörää tai juoksupyörää. Laitteen rungon sisälle syntyy alipaine, joka imaisee vettä sisään, jonka jälkeen paineistettu vesi ohjautuu ulostuloliitännästä letkuun. Useimmat markkinoilla olevat mallit ovat pinta-asennettavia eli ne sijoitetaan säiliön vierelle tai päälle, mutta tarjolla on myös uppopumppuja, jotka lasketaan suoraan vesitankkiin. Valinta riippuu säiliön rakenteesta ja tilankäytöstä.
Erilaiset pumpputyypit ja niiden erot
Pinta-asennettava pumppu on helppo huoltaa, koska se pysyy kuivana säiliön ulkopuolella. Se sopii, kun veden pinta on enintään muutaman metrin syvyydessä. Jos säiliö on upotettu syvälle maan alle– esimerkiksi vanha betoninen kaivo– uppopumppu saattaa olla järkevämpi. Uppopumpun moottori on vesitiivis ja laite nostaa veden suoraan ylöspäin ilman pitkää imuletkua.
Kolmas vaihtoehto on painevesiautomaatti, jossa pumppu ja paineastia muodostavat kokonaisuuden, joka ylläpitää tasaisen painetason ja käynnistyy ainoastaan silloin, kun hanasta avataan virtaus. Tämä vähentää sähkönkulutusta ja pidentää moottorin elinkaarta.
Virrankulutus ja teho
Pienenkin puutarhapumpun teho yllättää helposti. Jo 600 watin moottori kykenee pumppaamaan yli 3000 litraa tunnissa. Kaikkea tätä tehoa ei kuitenkaan tarvita jatkuvasti, joten käyttöä kannattaa rytmittää. Esimerkiksi tihkukastelu vie vettä hitaasti, ja pumppu voi toimia ajastimen avulla muutaman minuutin kerrallaan. Kun säiliössä on runsaasti vettä, eikä kovaa painetta tarvita, voi valita pienen pumpun, jonka virrankulutus muistuttaa enintään vedenkeittimen tehoa. Sitä suuremmat mallit palvelevat isompia pihoja ja sadevettä käyttäviä talouskoneita, kuten ulkosaunaa tai pihasuihkua.
Puutarhapumppu sadevedelle kokemuksia
Kokemuksia on kerätty eri puolilta Suomea, ja näkemykset kertovat sekä käytännön hyödyistä että pienistä oppimiskokemuksista, joita laitteiden käyttöönottoon on liittynyt. Tässä jutussa kolme eri maakunnassa asuvaa harrastajaa kertoo omista kokemuksistaan.
Sadeveden voima Savossa
Savon rauhallisessa maisemassa asuva Aino kertoo olleensa pitkään kiinnostunut omavaraisemmasta kastelujärjestelmästä. Vanhan kesämökin pihapiirissä kerättiin jo entuudestaan sadevettä, mutta kastelu tapahtui käsin ämpäreillä ja kannuilla. Viime keväänä hän päätti hankkia ensimmäisen sähkötoimisen puutarhapumppunsa.
“Valitsin Kärcher BP 7.000 Gardenin, koska sen luvattiin sopivan erityisen hyvin juuri sadeveden hyödyntämiseen. Ensimmäiset käyttökerrat menivät opetellessa, mutta nopeasti huomasin, kuinka helppoa kastelu muuttui. Pumppu nostaa veden muovitynnyristä kevyesti ja saa letkusta tulemaan vettä tasaisesti ilman roiskeita. En osannut odottaa, että vesisuihkun voimakkuutta voisi säätää niin hyvin tilanteen mukaan.”
Aino on käyttänyt pumppuaan pääasiassa kasvihuoneen kasteluun sekä nurmikon huoltamiseen kuivimpina viikkoina. Hän mainitsee arvostavansa sitä, että laite on pysynyt vakaana ja käynnistyy helposti myös pidempien taukojen jälkeen.
”Pienen pihan kasteluun tämä malli on juuri sopiva. Ääni ei ole liian kova ja liitännät ovat pysyneet tiiviinä ilman jatkuvaa kiristämistä. Olen huomannut myös, että pumppu selviää kevyestä likavedestä eli jos sadevesisäiliössä on hiukan siitepölyä tai hiekkaa, se ei ole haitannut toimintaa.”
AL-KO Jet 5000 Pirkanmaan pihassa
Pirkanmaalla, pienen taajaman laidalla, asuva Mikko on kokeillut jo useampaa puutarhapumppua vuosien aikana. Hänen nykyinen järjestelmänsä perustuu suureen maahan upotettuun sadevesisäiliöön, josta vesi siirretään puutarhaan ja perennapenkkeihin. Tällä hetkellä hän käyttää AL-KO Jet 5000 -pumppua, jonka hankinta tapahtui kahden edellisen mallin rikkouduttua.
“AL-KOn valitsin siksi, että halusin nimenomaan tehokkaamman pumpun, joka jaksaa nostaa veden säiliöstä ylös ja kuljettaa sen pidemmän matkan päähän. Minulla on myös automaattinen sadettaja, joka vaatii jonkin verran painetta. Tämä malli on toiminut vakaasti ilman, että paineessa olisi suuria notkahduksia.”
Mikko kertoo, että erityisesti isompi kapasiteetti ja luotettavuus ovat tuntuneet arjessa merkityksellisiltä.
”Arvostan sitä, että voin laittaa kastelun päälle ja jättää sen huoletta toimimaan siksi aikaa, kun teen muita hommia pihalla. AL-KO on ollut luotettava myös sateiden jälkeen, kun vesisäiliön pinta vaihtelee nopeasti. Käynnistymiseen ei ole vaikuttanut se, onko säiliössä vain puolet täynnä vai aivan piripintaan.”
Hän lisää, että pumppua on tarvinnut huoltaa hyvin vähän, lähinnä suodattimen puhdistus keväisin ja syksyisin on ollut tarpeen.
Kärcher BP 3 Home & Garden Varsinais-Suomessa – kevyttä kastelua kotipihalle
Varsinais-Suomen rannikkoalueella asuva Riina päätti hankkia puutarhapumpun helpottamaan kastelua, kun viime kesänä kuivuus teki pihahoidosta tavallista haastavampaa. Hän valitsi Kärcher BP 3 Home & Garden -mallin sen kompaktin koon ja helpon liikkuvuuden vuoksi.
“Minulla ei ole valtavan suurta pihaa, joten tarvitsin pumpun, joka on helppo siirtää paikasta toiseen eikä vie paljon tilaa varastossa. BP 3 on ollut juuri sellainen, kuin toivoin. Se käynnistyy vaivattomasti, ja letkun kiinnitys on ollut yksinkertaista.”
Riina on käyttänyt pumppua pääasiassa kasvatuslaatikoiden ja muutamien koristepensaiden kasteluun. Hän mainitsee, että laitteen äänitaso oli positiivinen yllätys.
”Olin varautunut siihen, että pumppu pitäisi kovaa ääntä, mutta käytännössä ääni jää taustalle eikä häiritse esimerkiksi pihalla oleskelua. Tuntuu hyvältä, kun voi käyttää kerättyä vettä eikä tarvitse avata pihan vesihanaa joka kastelukerta.”
Myös siirrettävyys on ollut etu, sillä laite kulkee kevyesti mukana ja letku ylettyy hyvin eri puolille pihaa ilman tarvetta siirrellä vesitynnyreitä.
Asennusprosessi askel askeleelta
Sadeveden hyödyntäminen on helppoa, kun prosessi suunnitellaan huolellisesti. Ensin tarkastetaan rännien vesimäärä ja valitaan keräyssäiliölle sopiva sijainti. Tyypillisesti muovinen 300–500 litran tynnyri riittää pieneen pihaan. Jos vesipinta jää korkealle, pinta-asennettava pumppu sopii; jos säiliö kaivetaan maan sisään, uppopumppu palvelee paremmin. Säiliöön asennetaan suodatin, joka estää lehtien ja neulasten pääsyn veteen.
Säiliön ja pumpun kannalta olennaista on tasainen alusta. Betonisokkeli tai paksu laatalle lapioitu sorapeti estää tärinää ja kosteusvaurioita. Sähkösyöttö viedään suojaputkessa maadoitettuun pistorasiaan, jossa on vikavirtasuoja. Kun sähköturvallisuus on kunnossa, pumppu kestää kosteutta ja ulkolämpötilan vaihtelua ilman vaurioita. Letkut ja liittimet varustetaan tiivisteillä, ja kierreliitokset kiristetään käsin, jotta kierteet eivät vahingoitu.
Letkujen ja suodattimien asettelu
Imuletku varustetaan takaisinvirtauksen estävällä jalkaventtiilillä, joka pitää veden pumpun sisällä myös silloin, kun moottori pysähtyy. Tämä parantaa käynnistyskykyä, eikä pumppua tarvitse ilmata joka kerran jälkeen. Painepuolelle asennetaan tarvittaessa erillinen verkko- tai kiekkosuodatin, joka pysäyttää hienon roskan ennen kasteluletkua tai sadetinta. Näin laitteet eivät tukkiudu, vaikka säiliöön kertyisi siitepölyä tai silmänkantamaista humusta.
Käyttöönotto ja ensimmäiset testit
Ennen ensimmäistä käynnistystä pumppu täytetään vedellä täyttökorkin kautta. Tämä vaihe estää ilmaa jäämästä juoksupyörään. Kun moottori käynnistyy, paine kehittyy sekunneissa ja vesi alkaa virrata letkusta. Ensimmäisten minuuttien aikana on viisasta tarkkailla liitoksia vuotojen varalta ja varmistaa, ettei moottori kuulosta poikkeuksellisen kovalta. Kevyt hurina on normaalia; metallinen tai kilisevä ääni voi kertoa ilmakuplista tai vääristä kierroksista.
Ylläpito ja pitkä käyttöikä
Huoltoväli vaihtelee käyttötuntien mukaan, mutta normaalissa pihapiirin kastelussa riittää, että pumppu ja suodatin tarkistetaan muutaman viikon välein. Ulkokäyttöön suunnitellut mallit kestävät roiskevettä, mutta pitkäaikainen auringonpaiste haurastuttaa muovikotelon. Varjostava kate tai pienikokoinen pumppukotelo suojaa laitetta ja pidentää elinkaarta. Talvikuukausiksi pumppu tyhjennetään ja siirretään pakkaselta suojaan, jos sitä ei ole eristetty ja lämmitetty tilaa varten. Talvihuollon yhteydessä suodattimet ja tiivisteet voi öljytä silikonipohjaisella rasvalla, mikä varmistaa joustavuuden keväällä.
Säännöllinen puhdistus
Säiliön pohjalle kertyy hienojakoista lietettä ajan myötä. Parhaiten sitä ehkäistään kattosuodattimella, joka sieppaa lehtiroskan jo rännistä. Silti keväisin ja syksyisin on hyvä suihkuttaa säiliön sisäpinta puhtaaksi ja poistaa irtonainen sakka. Pumppua ei saa huuhdella painepesurilla, koska laakerit ja tiivisterenkaat voivat irrota voimasta. Sen sijaan pehmeä harja ja lämmin vesi riittävät. Kun suodatinpatruuna irrotetaan ja huuhdellaan juoksevassa vedessä, virtaus palautuu tehokkaaksi.
Talvisäilytys
Kylmäkäsittely on suomalaisessa ilmastossa kriittinen vaihe. Säiliö voidaan jättää ulos, jos siitä tyhjennetään vesi, koska tyhjä muovi- tai metallirunko kestää jäätymisen. Pumppu sen sijaan säilytetään sisätilassa plusasteissa. Moottorin karamoottori kannattaa pyöräyttää kevyesti käsin kuukauden välein, jotta se ei jämähdä. Samalla tarkastetaan, ettei pesään ole tiivistynyt kosteutta. Keväällä laite täytetään uudelleen ja käyttö jatkuu vaivatta.
Taloudelliset hyödyt
Sadevesipumppu maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti. Jos omakotitalossa kulutetaan kesäkuukausina päivittäin satoja litroja kasteluvettä, vesilasku voi nousta kymmeniin euroihin kuukaudessa. Kun kastelu hoidetaan ilmaisella sadevedellä, kulut kutistuvat lähinnä pumpun sähkönkulutukseen, joka on murto-osa veden hinnasta.
Arvioidaan keskikokoista pihaa, jossa on 50 neliömetrin kasvimaa ja 150 neliömetrin nurmikko. Kuivana heinäkuuna kastelusuositus on noin 25 millimetrin vesimäärä viikossa. Tämä tarkoittaa 5000 litraa vettä joka viikko. Vesimaksuissa se vastaa helposti yli 15 euroon kuukaudessa. Kun keräysjärjestelmä pystyy varastoimaan ja pumppaamaan saman määrän vettä, säästö konkretisoituu ensimmäisenä kesänä.
Sähkönkulutuksen hallinta
Pumppu kuluttaa sähköä vasta, kun moottori pyörii. Yhden tunnin pumppaus 600 watin teholla vie 0,6 kilowattituntia. Jos pumppu käy esimerkiksi kolme tuntia viikossa, kulutus on 1,8 kilowattituntia. Nykyisellä sähkön hinnalla se merkitsee muutaman euron kuukausikustannusta. Säästö vesilaskussa on moninkertainen verrattuna sähköön, joten järjestelmä jää selvästi plussalle.
Vaikka puutarhapumppu on tekniikaltaan yksinkertainen, käytännössä ilmenee toisinaan pikkuharmeja, jotka saattavat säikäyttää ensikertalaisen. Useimmiten ongelmat ratkeavat, kun tarkistaa muutamat perusjutut.
Ilmakuplat ja käynnistysongelmat
Jos pumppu pyörii, mutta vettä ei tule, syynä on usein ilmaa imuletkussa. Jalkaventtiili on saattanut jäädä kiinni tai tiiviste prikka on menettänyt joustavuutensa. Tällöin imu ei synny ja juoksupyörä kavitoi. Korjaus on nopea: letku irrotetaan ja täytetään vedellä, jalkaventtiili puhdistetaan roskista ja tiiviste vaihdetaan tarpeen mukaan. Kun letku on taas täynnä vettä, pumppu tarttuu työhönsä normaalisti.
Suodattimien tukkeutuminen
Mikäli virtaus heikkenee ajan myötä, suodatin saattaa olla täynnä siitepölyä, sammalhippuja tai hiekkaa. Patruuna irrotetaan, huuhdellaan ja asetetaan takaisin paikalleen. Jos suodatin on kertakäyttöinen, se vaihdetaan uuteen. Samalla kannattaa vilkaista pumpun esisuodatinta, jos sellainen on, ja puhdistaa se pehmeällä harjalla. Virtaus palautuu ripeästi, ja sähkömoottorin kuormitus laskee, mikä vähentää kulumista.