Kulmahiomakone on työkalu, joka kulkee Suomessa monen nikkarin ja ammattilaisen matkassa yhtä varmasti kuin mittanauha tai vasara. Sen melu, kipinät ja vankka tuntuma ovat tuttuja niin autokorjaamojen kuin rakennustyömaiden arjessa ja kotiverstaiden viikonloppuharrastuksissa. Kun lähtee hankkimaan uutta rälläkkää, ensimmäinen käytännön kysymys kuuluu: minkä kokoinen kone palvelee omia töitä parhaiten?
Useimmille valinta supistuu kolmeen halkaisijaan – 230 mm, 125 mm tai 115 mm. Ne näyttävät ensi silmäyksellä samanlaisilta, mutta ero konkretisoituu vasta, kun työmaalla huomaa, kuinka syvälle laikka yltää, miten nopeasti akku tyhjenee tai miltä ranne tuntuu kahden tunnin käytön jälkeen.
Mihin kulmahiomakonetta käytetään?
Sama kipinäsuihku, joka viuhuu läpi teräspalkin kerrostalon rakennustyömaalla, voi kotona pientyöstössä olla pienen rosteriputken katkaisua tai maalinpoistoa vanhan polkupyörän rungosta. Kulmahiomakoneen perimmäiset tehtävät ovat katkaisu, hionta ja puhdistus.
Se leikkaa metallia, kiveä ja laattaa, hiottaa hitsisaumoja, poistaa ruostetta ja tasoittaa betonin reunat. Koko ohjaa ratkaisevasti, mihin näistä tehtävistä kone soveltuu. Syvä leikkaus vaatii ison laikan ulottuvuutta, kun taas pintakäsittelyssä keveys ja hallittavuus ovat arvossa.
Lue myös parhaat kulmahiomakoneet vertailussa
Kolme kokoluokkaa käytännössä
Numero, jolla kulmahiomakonetta kuvataan, ilmaisee käyttölaikan halkaisijan millimetreissä. 230 mm on luokan suurin, 125 mm keskikokoinen ja 115 mm pienin yleisesti tarjolla oleva.
Halkaisija määrittää katkaisusyvyyden: 230 mm laikka ulottuu noin 65 mm:n syvyyteen, 125 mm laikka reiluun 30 mm:iin ja 115 mm laikka hiukan alle 25 mm:iin. Samalla halkaisija vaikuttaa moottoritehoon. Suuri laikka tarvitsee enemmän voimaa pysyäkseen kierroksilla, ja siksi 230 mm koneissa moottorin nimellistehot alkavat usein 1 800 watin paikkeilta ja kipuavat yli kahden kilowatin.
125 mm koneissa teho liikkuu tyypillisesti 700–1400 watin välillä ja 115 mm koneissa 500–800 watissa. Ero ei ole pelkkää paperia: se tuntuu, kun paksu teräsprofiili hidastaa laikan pyörimistä tai kun kevyt kone pysyy vakaana yhdelläkin kädellä.
Teho ja vääntömomentti suhteessa halkaisijaan
Käytännön työssä ratkaisee, pysyykö kierrosluku tasaisena – jos pyörintänopeus notkahtaa, laikka puristaa materiaalia eikä leikkaa puhtaasti. Suurella laikalla pyörivä massa on suuri, ja siksi 230 mm koneet saavat alleen järeimmät moottorit ja karkean reduktiovaihteiston, joka tuottaa korkean vääntömomentin. Se tarkoittaa, että kone jaksaa syövyttää materiaalia tasaisesti paksunkin teräspalkin läpi.
125 mm koneet tarjoavat kompromissin: moottori jaksaa useimmat katkaisut, mutta ei väsyttäisi käyttäjää lyhyissä hiomatöissä. 115 mm koneissa vääntömomentti on pienempi, vaikka nimelliskierroslukua nostetaan korkeammaksi. Pieni halkaisija mahdollistaa silti riittävän reunanopeuden siistin hiontajäljen saavuttamiseksi.
Kulmahiomakoneiden laikkakoot
Taulukko esittää kolmen yleisimmän kulmahiomakoneen kokoluokan 230 mm, 125 mm ja 115 mm laikan halkaisijat. Suurin koko, 230 mm, tarjoaa selvästi syvimmän leikkauskapasiteetin, mikä tekee siitä sopivan raskaisiin katkaisutöihin. Keskikokoinen 125 mm on monipuolinen vaihtoehto, joka soveltuu niin leikkaamiseen kuin hiontaankin. Pienin koko, 115 mm, puolestaan on parhaimmillaan tarkkuutta vaativissa töissä ja ahtaissa paikoissa.
Pylväsdiagrammi havainnollistaa selvästi halkaisijoiden suhteet toisiinsa. Vihreä pylväs korostaa 230 mm koneen selkeää etumatkaa leikkaussyvyydessä, kun taas harmaa ja musta pylväs näyttävät kompaktimpien koneiden keveyttä ja hallittavuutta korostavan rakenteen. Tämä visuaalinen vertailu helpottaa hahmottamaan, miten eri kokoluokat sijoittuvat käytännön tarpeiden kentässä.
Missä 230 mm on ylivertainen?
Rakennustyömaalla työskennellään usein betoni- ja teräsrakenteiden parissa. Kun valurautaputki tai I-palkki täytyy katkaista yhdellä otolla, 230 mm kone on käytännössä ainoa järkevä valinta. Syvän leikkausrajan ansiosta kappaletta ei tarvitse kääntää, mikä säästää aikaa ja vähentää virhemahdollisuuksia. Betonille käytettävä timanttilaikka puolestaan puree niin syvälle, että sähköurien ja oviaukkojen sahaus sujuu huomattavasti hitaammin pienemmillä koneilla.
Moottorin teho kuluttaa kuitenkin virtaa. Iso kone on lähes poikkeuksetta verkkovirtaan kytketty, jolloin johdon paikka ja riittävyys rajaavat työskentelyaluetta. Paino nousee neljästä kilosta kuuteen kiloon, ja lisänä on massiivinen laikkasuoja. Tämä ei haittaa, jos työskennellään avoimella työmaalla, mutta sisätilojen viimeistelyyn se on kömpelö valinta.
125 mm kompromissi remonttiin ja verstaalle
Keskikokoinen koneluokka on saavuttanut suosiota, koska se tarjoaa kohtuullisen leikkaussyvyyden, kattavan laikkavalikoiman ja monipuoliset virtalähdevaihtoehdot. Yksi 5 Ah akku pyörittää hiiliharjatonta 125 mm konetta yllättävän pitkään, ja sama akku sopii muihin saman merkin laitteisiin. Katkaisu 30 mm syvyydelle riittää useimmissa putki- ja profiilitöissä, ja hiontatöissä koneen massa pysyy hallittavissa yhdellä kädellä. Laastin ja laatan leikkausremontit, kupariputkien poisto, kevyet betonilovetukset ja ruosteenpoisto hitsisaumoista ovat tälle kokoluokalle arkipäivää. Samalla työkalun paino jää usein kahden ja puolen kilon alle, mikä vähentää ranteiden rasitusta.
Laikkojen maailma on 125 mm kokoluokassa laajin. Rautakaupan hyllyssä on ohuita teräkselle, paksumpia valuraudalle, lamellilaikkoja puulle, karkeita kuitulaikkoja maalinpoistoon ja timanttisegmenteillä varustettuja versioita keraamiselle laatalle. Käyttäjä voi vaihtaa laikkaa lennosta työtarpeen mukaan ilman, että tarvitsisi miettiä saatavuutta.
115 mm kone pikkutarkkaan työhön ja ahtaisiin paikkoihin
Kun työ tapahtuu auton moottoritilassa, moottoripyörän rungon sisäpuolella tai pientä rosterista säiliötä viimeistellen, 115 mm kone ratkaisee ongelman, johon suurempi ei mahdu. Pieni runko, kevyt moottori ja kapeampi suojakotelo antavat mahdollisuuden kääntää konetta kulmiin, joihin 125 mm rungolla ei ole asiaa. Pienempi massa tuo myös etua, kun konetta pidetään pitkään vaakatasossa tai pään yläpuolella.
Haittapuoli on rajallinen leikkaussyvyys. Kun teräspalkki ylittää kaksikymmentä millimetriä, leikkaus täytyy tehdä kahdelta puolelta, mikä heikentää tarkkuutta ja vie aikaa. Myös laikkojen saatavuus voi joillakin paikkakunnilla olla niukempi, vaikka verkkokaupasta niitä saa nopeasti. Silti 115 mm koneen tarkkuus ja hallittavuus tekevät siitä suositun esimerkiksi ruostumattoman teräksen hiontaan, jolloin ylikuumeneminen on vältettävä kaikin keinoin.
Ergonomia
Kulmahiomakonetta valitessa on viisasta pohtia, kuka laitetta käyttää ja millaisia työasentoja työ vaatii. 230 mm koneen kahva ja painopiste vaativat molempien käsien tukea ja hyvää keskivartalon hallintaa, jotta laikka pysyy linjassa. Jos konetta käytetään vain satunnaisesti ja käyttäjä on pienikokoinen, iso kone saattaa rasittaa hartioita ja ranteita tarpeettomasti. 125 mm kone mahdollistaa joissain tilanteissa yhden käden otteen, kun toinen käsi pitelee työkappaletta, ja 115 mm koneella pinta-hionta sujuu väsymättä pidempäänkin.
Tärinä on tekijä, joka vaikuttaa työskentelymukavuuteen. Laatumerkit tarjoavat tärinää vaimentavia sivukahvoja ja moottoreiden pehmokäynnistystä, mutta vääjäämätön tosiasia on, että mitä suurempi laikka ja paksumpi terä, sitä voimakkaammin kone värisee vastuksen kohdatessaan. Jos töitä tehdään useita tunteja päivässä, keskikoko tai pieni kone voi olla fiksu sijoitus terveyden kannalta.
Virtalähde: johto, akku vai paineilma?
Perinteinen verkkovirtakone tarjoaa tasaisen tehon, kunhan pistorasia, jatkojohto ja sulakekoko riittävät. Akkuhiomakoneiden nousu on kuitenkin muuttanut peliä etenkin 125 mm luokassa. Litiumioniakkujen energiatehokkuus ja harjattomat moottorit tekevät mahdolliseksi rällätä kokonaisen huoneellisen kipsilevyaukkoja yhdellä latauksella.
Iso 230 mm laikka kuluttaa akuston loppuun nopeasti, joten se on yhä harvinainen näky akkukäyttöisenä, vaikka yksittäisiä malleja onkin tullut markkinoille. Paineilmakäyttöiset koneet löytyvät metallipajoista, joissa kompressori hurisee jatkuvasti; niiden runko on kevyt, mutta letku ja kompressorin meteli tuovat omat haasteensa.
Laikkojen saatavuus ja käyttökustannukset
Laikka on kulutusosa, joten sen hinta ja saatavuus vaikuttavat kokonaiskustannukseen. 125 mm on selvästi suosituin koko, mikä takaa kilpailun ja pitää hinnat kohtuullisina. 230 mm laikat ovat kalliimpia ja painavampia, mutta toisaalta niiden kulumapinta-alaa on enemmän, jolloin yksi laikka kestää pidempään paksussa materiaalissa.
115 mm laikat voivat olla edullisia, mutta jos niitä ei löydy lähikaupasta, työ voi keskeytyä tilausta odottaessa. Kun laikkoja vaihtuu paljon, kuukausittainen kuluerä voi nousta merkittäväksi tekijäksi ammattikäytössä.
Esimerkkitilanteet ja kokoluokan valinta
Pergolan rakentaja omakotitalon pihalla
Teräksiset pilarit, hitsaussaumojen siivous ja ruosteenpoisto ovat osa projektia. 125 mm kone leikkuu- ja hiontalaikoilla hoitaa suurimman osan töistä ilman, että käyttäjän tarvitsee vääntää itseään raskaan koneen perässä. Jos tukipalkki on tavallista paksumpi, vuokrattu 230 mm kone nopeuttaa yksittäiset syvät katkaisut.
Moottoripyöräharrastaja pienessä verstaassa
Runko- ja putkityöt ovat ohuita, tila on rajallinen ja yksityiskohtien viimeistely vaatii tarkkaa otetta. 115 mm kone pääsee ahtaisiin väleihin ja pysyy kevyenä pitkissäkin hionnoissa.
Betoniseinään avattava uusi ovi
Syvä ja suora katkaisu vaatii 230 mm koneen timanttilaikalla. Kun oviaukko on sahattu, sähkökaapelien pienet loveukset voi tehdä 125 mm koneella, joka on helpompi hallita ahtaassa kynnyksen kohdistuksessa.
Kulmahiomakoneen koon valinta kokemuksia
Kolme käyttäjää eri maakunnista kertoo kokemuksistaan 125 mm kulmahiomakoneista.
Etelä-Savosta: HiKOKI G18DSL2 toimii kotiverstaassa
”Olen rakentanut vuosien mittaan kaikenlaista kotona ja pihapiirissä, ja siirryin akkulaitteisiin pari vuotta sitten. HiKOKI G18DSL2 tuli hankittua pienen testailun jälkeen, ja se on osoittautunut luotettavaksi. Akkukesto riittää yhdelle istumalle enemmän kuin ajattelin. Voimaa siinä on yllättävän paljon kokoon nähden. Olen käyttänyt sitä laatoituksessa, puhallusvillan suojaverkkojen leikkaamisessa ja ruostuneiden pulttien katkaisussa – kaikkeen se on toiminut ilman turhaa säätöä. Erityisesti pidän siitä, että kone ei ole raskas. Voi työskennellä pidempään ilman, että ranteet kipeytyvät.”
– Timo, 52, Puumala
Timon kuvaus tuo esiin, kuinka akkukäyttöinen 125 mm kone sopii hyvin monenlaiseen käyttöön, etenkin kun työtä tehdään useassa eri kohdassa eikä johdon kanssa haluta sählätä.
Keski-Pohjanmaalta: Bosch GWS 7-125 yllätti hinnallaan ja käytettävyydellään
”Tarvitsin keväällä rälläkän, mutta budjetti oli tiukka. Löysin Boschin GWS 7-125 mallin tarjoushinnalla ja ajattelin kokeilla. En odottanut paljoa, mutta se on ajanut asiansa moitteettomasti. Kahvan muotoilu on yllättävän hyvä, vaikka kyseessä ei ole mikään kallis kone. Leikkasin sillä metallia ja poistin ruostetta vanhasta peräkärrystä. En ole kertaakaan kaivannut tehokkaampaa laitetta. Käytän sitä tosin lähinnä satunnaisesti, mutta jokaisella käyttökerralla olen ollut tyytyväinen siihen, miten vakaasti se toimii.”
– Sari, 44, Kannus
Bosch GWS 7-125 on osoitus siitä, ettei edullinen aina tarkoita kompromisseja. Sarin kertomuksesta välittyy kokemus, jossa kone palvelee satunnaista mutta käytännönläheistä työskentelyä juuri kuten pitääkin.
Kanta-Hämeestä: Metabo WB 18 LTX BL 15-125 kestää jatkuvaa käyttöä
”Meillä kotitallissa koneet ovat kovassa käytössä. Metabon kone päätyi hyllyyn, koska haettiin luotettavaa laitetta, joka ei hyydy pidemmissä sessioissa. Akkukone oli aluksi kysymysmerkki, mutta tämä WB 18 LTX BL 15-125 vakuutti nopealla leikkuulla ja hyvällä painojakaumalla. Sillä on katkaistu sekä rakenneterästä että valurautaa, eikä se ole kertaakaan ylikuumentunut. Akkua joutuu toki vaihtamaan, mutta kahden akun välillä työ ei keskeydy. Siitäkin plussaa, että ääni ei ole niin terävä kuin joissain aikaisemmissa koneissa.”
– Jere, 38, Hämeenlinna
Jeren kokemus kuvaa vaativampaa käyttöä, jossa koneen ominaisuuksien täytyy vastata pitkän työpäivän rytmiin. Metabon koneesta nousee esiin tehokkuus ja käyttöergonomia, jotka kantavat isommissakin projekteissa.
Turvallisuus ja huolto kokoluokasta riippumatta
Kulmahiomakoneen käyttöön liittyy aina riskejä, mutta ne ovat hallittavissa oikeilla työtavoilla. Suurempi laikka jatkaa pyörimistä pidempään virran katkaisun jälkeen, mikä lisää jälkikäyntiriskiä. Pieni kone pysähtyy nopeammin, mutta sen korkeampi kierrosluku voi aiheuttaa laikan ylikuumenemista, jos sitä painetaan liikaa. Laikan kunto tarkastetaan aina ennen käyttöä, suojakotelo pidetään kunnolla kiinni, ja suoja-asusteet – suojalasit, kuulosuojaimet, käsineet – ovat pakollisia joka koossa.
Huolto vaikuttaa koneen elinikään. Harjallisissa moottoreissa hiilet kuluvat, vaihteiston rasva kovettuu ja laikkalaipan kierteet keräävät pölyä. Säännöllinen puhdistus, rasvaus ja kuluvien osien vaihto ovat pieni vaiva verrattuna uuden koneen hintaan. Laikan kireys tarkastetaan aina, ja väärään suuntaan kiristetty mutteri voi rikkoa laikan ensimmäisessä käynnistyksessä.
Usein kysytyt kysymykset
Alla vastataan usein esitettyihin kysymyksiin, jotka liittyvät näiden koneiden valintaan ja käyttöön. Kysymykset on koottu käytännön tilanteista, ei vain teknisten tietojen pohjalta.