Puun mittaaminen eri yksiköillä on arkipäivää etenkin silloin, kun kyseessä on polttopuiden hankinta, metsänomistus tai metsätyö. Usein puukaupan yhteydessä vilahtelee termejä kuten pinomotti, kiintokuutio ja heittomotti. Näiden mittayksiköiden merkitys ei kuitenkaan ole kaikille itsestäänselvä. Miksi sama puumäärä voi vaikuttaa eri kokoiselta riippuen siitä, millä yksiköllä sitä mitataan?
Kiintokuutio – kun mitataan pelkkää puuta
Kiintokuutio eli kiintomotti (lyhenne m³, toisinaan käytetään myös m³ kiinto) on puumitoista tarkin ja yksiselitteisin. Se kuvaa puun todellista tilavuutta, eli kuinka monta kuutiometriä itse puuainetta on ilman välejä tai ilmataskuja.
Yksi kiintokuutio tarkoittaa siis yhtä täyttä kuutiometriä puuta. Ei ilmaa, ei oksia tai kaarnaa – vain tiivistä puuainetta. Tätä mittayksikköä käytetään erityisesti metsä- ja sahateollisuudessa, jossa tarkka tieto puun määrästä on olennainen osa kauppaa ja tuotantoa. Kiintokuutiot mitataan tavallisesti rungoista ennen niiden halkaisemista tai pilkkomista.
Esimerkiksi metsäyhtiöt mittaavat hakkuupuut yleensä kiintokuutioina, koska haluavat tietää, paljonko puuainetta todella saadaan käyttöön. Tavallinen kuluttaja ei useimmiten törmää kiintokuutiomittoihin muuten kuin ostaessaan raakapuita suoraan metsästä tai suuremmissa määrissä.
Kiintokuutiota voidaan käyttää myös mittayksikkönä esimerkiksi tukki- tai kuitupuulle, kun taas polttopuiden kohdalla se on harvinaisempi yksikkö.
Katso myös parhaat klapisäkit testissä
Pinomotti – järjestetyn puun mitta
Pinomotti (lyhenteenä m³ pino) viittaa kuutiometriin halkoja tai pilkottua puuta, jotka on ladottu järjestelmällisesti pinoon. Tässä mittayksikössä lasketaan mukaan myös halkojen välit ja mahdollinen puun epäsäännöllisyys. Käytännössä pinomotti tarkoittaa siis kuutiometrin kokoista tilaa, jonka sisällä puut on pinottu tiiviisti, mutta ei täysin ilman välejä.
Yksi pinomotti ei siis sisällä täyttä kuutiometriä puuta. Yleinen arvio on, että yhdessä pinomotissa on noin 0,6–0,7 kiintokuutiota puuta. Loput tilasta koostuvat ilmasta ja tyhjästä tilasta halkojen välissä. Tämä vaihtelee hieman sen mukaan, kuinka tiiviisti puut on pinottu, kuinka suoriksi ne on pilkottu ja minkä muotoisia ne ovat.
Pinomotti on erityisesti polttopuiden ostossa ja myynnissä yleisesti käytetty mitta, koska se antaa konkreettisen kuvan siitä, kuinka suuren määrän puuta asiakas fyysisesti saa. Kun puut ovat pinottuna, niiden koko on helpompi arvioida kuin irrallaan olevien halkojen. Kuluttajille pinomotti on siksi usein selkeämpi tapa hahmottaa, mitä he ovat ostamassa.
Heittomotti – irtonaisen puun tilavuus
Heittomotti (myös irtomotti, lyhenne m³ irto) tarkoittaa kuutiometriä puuta, joka on kipattu tai kaadettu vapaasti kasaan, esimerkiksi peräkärryyn tai varastoon ilman järjestelmällistä pinoamista. Tämä mittayksikkö on yleinen silloin, kun polttopuut toimitetaan suoraan asiakkaalle irtonaisena esimerkiksi traktorin lavalla tai kuorma-autosta kaadettuna.
Heittomotti on mittana suurin näistä kolmesta, mutta sisältää vähiten tiivistä puuainetta. Yksi heittomotti sisältää vain noin 0,4 kiintokuutiota puuta. Ilman osuus on siis huomattavan suuri verrattuna pinomottiin ja erityisesti kiintokuutioon.
Tämä johtuu siitä, että puut ovat irrallaan ja niiden välissä on runsaasti tyhjää tilaa. Jos esimerkiksi halot kipataan suoraan kasaan, ne eivät asetu tiiviisti yhteen vaan jäävät epäsäännöllisesti eri asentoihin, jolloin ilmataskut kasvattavat kokonaisvolyymia.
Heittomotti on suosittu mitta muun muassa polttopuiden kuljetuksessa, koska puut on nopea ja vaivaton siirtää irtonaisina. Ostajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että puumäärä heittomotissa on pienempi kuin pinomotissa, vaikka tilavuus näyttäisi paperilla samalta.
Klapien osto kokemuksia maakunnista
”Puusäkit helpottivat arkea mökillä”
”Ostin Nordforestin klapisäkin, sen perusmallin missä on yksi kuutio. Meillä on mökki Keski-Suomessa, ja tuollaiset valmiit säkit ovat kyllä osoittautuneet käteviksi. Puu oli kuivaa ja helposti siirrettävissä pressun alle. Säkin materiaali kesti hyvin käsittelyn, eikä hajonnut siirrettäessä traktoria apuna käyttäen.”
— Sami
Samin mukaan säkkipuissa on ollut järkeä erityisesti silloin, kun mökille ei ajeta ympäri vuoden ja polttopuut halutaan kerralla valmiina ilman suurta vaivannäköä. Hän sanoi hyödyntäneensä säkkiä myöhemmin myös omien puiden varastointiin.
”Säkin koko yllätti positiivisesti”
”Tilasin Klapisäkin air-mallin, sen 96x96x134 kokoisen. Asun Pirkanmaalla omakotitalossa, jossa puu-uuni on lähes päivittäisessä käytössä talvella. Puu oli pilkottu melko tasalaatuisesti ja koko säkki oli pakattu siististi. Ilmava rakenne antoi vaikutelman, että puut eivät olleet seisoneet pitkään märkinä.”
— Maarit
Maarit kertoo aiemmin säilyttäneensä klapit irtonaisina liiterissä, mutta arvosti nyt sitä, ettei kaikkea tarvinnut kantaa käsin heti sisälle. Säkkien avulla puita voitiin varastoida autotallin suojiin kuivumaan, mistä niitä oli helppo ottaa käyttöön ilman turhaa nostelua tai uudelleen järjestelyä.
”XL-säkki yllätti kantavuudellaan”
”Asun Pohjanmaalla ja tilasin Nordforestin XL-säkin, sen isomman ja erikoisvahvan mallin. Puut tulivat perille ajallaan ja toimitus oli sovitusti pihassa valmiina. Käytin säkkiä myöhemmin uudelleen toiseen puulastiin, ja sen rakenne piti vielä toisenkin kierroksen kunnialla. Koko oli juuri sopiva trukkipiikeille ja liikuteltavuus oli hyvä.”
— Eero
Eero kertoi olleensa hieman epäileväinen säkin koon suhteen, mutta lopulta yllättyi siitä, kuinka helposti se saatiin siirrettyä suojaan ja myöhemmin tyhjennettyä. Hän mainitsi myös säkin olevan rakenteeltaan tukevampi kuin moni muu aiemmin kokeiltu.
Mittayksiköiden muuntaminen toisiinsa
Koska pinomotti, heittomotti ja kiintokuutio kuvaavat samaa asiaa eri tavoilla, ne ovat keskenään verrattavissa tietyillä kertoimilla. Näitä kertoimia käytetään usein apuna esimerkiksi puukaupassa tai tilauksen arvioinnissa.
Yleisesti hyväksytyt muuntokertoimet ovat seuraavanlaiset:
- 1 kiintokuutio = noin 1,43 pinomottia
- 1 kiintokuutio = noin 2,5 heittomottia
- 1 pinomotti = noin 0,7 kiintokuutiota
- 1 heittomotti = noin 0,4 kiintokuutiota
Nämä arvot ovat keskiarvoja. Muunnos riippuu puulajista, puiden muodosta, kosteudesta ja siitä, miten ne on pilkottu ja pinottu. Esimerkiksi koivu on painavampaa ja tiiviimpää kuin kuusi, joten siitä tehty pinomotti sisältää todennäköisesti enemmän puuainetta kuin samankokoinen pino kevyempää puuta.
Lukuvinkki: Paras tukkivannesaha testissä
Puumittojen vertailu
Pylväsdiagrammista nähdään selkeästi, kuinka eri puumitat vertautuvat kiintokuutioon. Kiintokuutio toimii vertailun perustana ja vastaa yhtä täyttä kuutiometriä puuainetta.
Pinomotti sisältää keskimäärin noin 70 % kiintokuution tilavuudesta, sillä puiden väliin jää ilmaa pinoamisessa. Heittomotti jää vielä pienemmäksi, noin 40 % kiintokuutiosta, koska puut ovat irrallaan ja vievät enemmän tilaa ilman että puuainetta on tiiviisti. Näin havainnollistuu, miten eri mittatavat vaikuttavat todelliseen puumäärään.
Miksi eri mittayksiköitä tarvitaan?
Eri mittayksiköt eivät ole päällekkäisiä, vaan ne täydentävät toisiaan eri käyttötarkoituksissa. Kiintokuutio on tarkka ja virallinen mitta, jota käytetään etenkin teollisuudessa ja metsänhoidossa. Pinomotti puolestaan on hyödyllinen mitta kotitalouksille ja pienempään käyttöön, kun puut varastoidaan pinottuna. Heittomotti taas sopii tilanteisiin, joissa nopeus ja kuljetuksen vaivattomuus ovat etusijalla.
Jos kaikki puukauppa perustuisi pelkkään kiintokuutiomittaan, kuluttajan olisi hankalampi arvioida, kuinka paljon fyysistä tilaa puut veisivät varastossa. Vastaavasti pelkkä heittomotti ei kertoisi luotettavasti, kuinka paljon polttopuuta todella on. Siksi on tarpeen käyttää useita eri mittayksiköitä tilanteen mukaan.
Lukuvinkki: Paras klapikone vertailu
Puulaji ja kosteus vaikuttavat myös
Mittayksiköiden lisäksi puulaji ja puiden kosteus vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon energiaa puista lopulta saadaan. Esimerkiksi tuore puu sisältää paljon vettä ja palaa heikommin kuin hyvin kuivattu puu. Samoin kovat puulajit, kuten koivu, antavat enemmän lämpöä per kuutio kuin pehmeät puulajit, kuten haapa tai kuusi.
Vaikka kaksi pinomottia näyttäisivät saman kokoisilta, niiden polttoarvo voi olla hyvin erilainen, jos ne on tehty eri puulajeista tai ne ovat eri kuivumisasteessa. Siksi kannattaa aina tarkistaa, mistä puusta puut on tehty ja kuinka kauan niitä on kuivattu ennen käyttöä.