Suomalainen polttopuun teko on siirtynyt perinteisestä kirveestä moottoriohjattuihin halkomakoneisiin, joiden avulla yhdestä runkotukista syntyy nopeasti monta klapia. Nopeus on tuonut mukanaan uudenlaisen riskien kirjon. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on raportoinut, että halkomakoneiden käytössä sattuu vuosittain noin kolmekymmentä vakavaa tapaturmaa, joista valtaosa kohdistuu käsiin ja sormiin.
Samalla terveyskeskusten tilastot kertovat tapaturmien määrän kasvaneen viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Miksi halkomakoneeseen liittyy riskejä?
Halkomakone yhdistelee suurta puristusvoimaa, teräviä kiiloja sekä usein nopeaa liikejärjestystä. Hydraulinen malli liikuttaa kiilaa rauhallisesti, kun taas kineettinen pikahalkomakone käyttää vauhtipyöriä ja voi siksi olla arvaamattoman ripeä.
Tukesin valvontaprojektissa havaittiin, että erityisesti kineettisissä laitteissa kaksinkäsinhallinta toimi puutteellisesti, mikä lisää sormivaurioiden todennäköisyyttä. Lisäksi neljä kuudesta testatusta koneesta poistettiin kokonaan markkinoilta, koska ne eivät täyttäneet konedirektiivin vaatimuksia. Kun työliike on voimakas ja toistuva, pieni huolimattomuus voi johtaa isoon vammaan hetkessä.
Ennen työn aloittamista: valmistelut ja ympäristön tarkastus
Turvallinen työ alkaa jo silloin, kun kone ei vielä hurise. Tasainen, liukumaton alusta vähentää horjahduksen riskiä. Sähkösyötön on oltava vikavirtasuojattu, ja jatkojohtojen kuoret on tarkastettava ennen jokaista käyttökertaa. Tukes muistuttaa, että halkomakonetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan, eikä lapsia saa päästää koneen lähelle työn aikana. Samaa ohjetta sovelletaan myös lemmikkeihin ja kotipihan satunnaisiin vierailijoihin: kukaan ei saa liikkua puristimen työalueella. Jos kone on bensiinikäyttöinen, varmistetaan riittävä ilmanvaihto; pakokaasut kertyvät helposti katoksessa.
Oikea suojaus ja varusteet
Halosta sinkoaa joskus puunsiruja, ja kiila murskaa pieniä lastuja ilmaan. Siksi suojalasit kuuluvat jokaisen käyttäjän perusvarustukseen. Melutasoa kannattaa mitata tai luottaa valmistajan ilmoittamaan arvoon: jos meteli ylittää 85 desibeliä, kuulonsuojaimet ovat paikallaan. Paksupohjaiset turvajalkineet vähentävät ruhjevamman vaaraa, jos painava klapi putoaa jalalle.
Työhön soveltuvat käsineet auttavat pitämään otteen liukkaassa koivuhalossa, ja viiltosuojaiset hansikkaat ehkäisevät kiilan viiltämiä haavoja. Hengityksensuojaimesta on hyötyä, koska kuivaa koivua lohkoessa ilmassa leijuu hienoa puupölyä, joka voi ärsyttää hengitysteitä.
Työskentelytapa, joka vähentää onnettomuuksia
Riskien kannalta merkittävin yksittäinen tekijä on se, että kädet pysyvät kiilan ulottumattomissa. Siksi koneen kaksinkäsinhallintaa ei koskaan tule ohittaa tai kiinnittää narulla. Puun asettaminen onnistuu hallitusti, kun käyttäjä tuo klapin pöydälle, irrottaa otteen ja vasta sitten painaa käyttövipuja yhtä aikaa. Jos puu jää jumiin kiilan ja terän väliin, virta katkaistaan ja poistetaan avain lukosta.
Soveliaaseen irrottamiseen käytetään puukapulaa, ei paljaita sormia. Kun puu on vapautettu, varmistetaan, että molemmat hallintakahvat liikkuvat takaisin lähtöasentoon. Tukesin mukaan monet vakavat vammat syntyvät juuri silloin, kun käyttäjä yrittää käsin irrottaa jumiutunutta puuta.
Lapsien ja sivullisten turvallisuus pihapiirissä
Pihatyöt houkuttelevat usein perheen nuorimpia lähelle konetta. Tilastojen mukaan noin kymmenesosa vakavasti loukkaantuneista on alaikäisiä. Parhaiten tapaturmat estetään ennakolta: työskentelyalue aidataan nauhalla tai väliaikaisilla pressuilla, joihin kiinnitetään selvä varoitusmerkki. Laitteen käyttö myös lopetetaan välittömästi, jos joku astuu suoja-alueelle. Koneen sammuttaminen on nopeampi vaihtoehto kuin ripeästi yrittää häätää lapsi pois.
Sähköt ja hydrauliikka
Tukesin testissä markkinoilta poistettiin laitteita, joiden sähkökoteloihin pääsi vettä ja hydrauliikkaletkujen suojaukset olivat puutteellisia . Sähkövikojen ensimerkki on usein epämääräinen kipinä kytkintä painettaessa. Jos tällainen ilmaantuu, virta katkaistaan ja laite siirretään kuivaan. Hydrauliletkuissa etsitään hiushalkeamia ja vuotavia pikaliittimiä.
Vuoto saattaa näkyä pelkästään tahmeana öljylaikkuna rungon pinnalla, joten laite on hyvä pyyhkiä puhtaaksi jokaisen käytön jälkeen, jotta mahdolliset tahrat erottuvat. Öljy roiskuu korkealla paineella mikrosuihkuna, ja se voi tunkeutua ihon alle, mikä vaatii välitöntä hoitoa sairaalassa.
Huolto, puhtaus ja ennakoiva korjaus
Hyvin hoidettu kone palvelee pidempään ja vähentää tapaturma-alttiutta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijän raportoimaan havaituista puutteista ja myös poistamaan ilmeiset vaaratekijät mahdollisuuksien mukaan. Säännöllinen halkomakoneen huolto pitää sisällään öljynvaihdon valmistajan ohjeen mukaisessa syklissä, kiilan teroituksen ja suojakilpien ruuvisovitusten tarkastuksen. CE-merkintä ja suomenkieliset käyttöohjeet kertovat siitä, että laite täyttää vähimmäisvaatimukset. Kunnossapitokalenteri tai yksinkertainen vihko, johon merkitään päiväys ja toimenpide, auttaa seuraamaan, milloin suodatin vaihdettiin ja milloin kiilalle annettiin uusi terävyyspinta.
Poikkeustilanteet ja hätäpysäytys
Jokaisessa koneessa on hätäpysäytys, johon ulottuu yhdellä kädenliikkeellä. Sen toiminta testataan ennen päivän urakkaa: virta päälle, kiila liikkeelle, hätäpysäytys alas ja varmistus, että kiila pysähtyy. Jos kone ei reagoi välittömästi, sitä ei saa käyttää.
Epävarmoissa tilanteissa, esimerkiksi kun pölkky on epäsäännöllisen muotoinen ja taipumus kallistua kiilalta sivuun, käyttäjä voi valita kahtia sahauksen moottorisahalla ja vasta sitten halkaista symmetriset puolikkaat koneessa. Menetelmä vie hieman enemmän aikaa, mutta se poistaa pölkyn satunnaisen kierähtämisen riskin.
Lainsäädännön ja valmistajan ohjeiden rooli
Suomessa halkomakoneiden on täytettävä koneasetuksen 400/2008 vaatimukset ja standardi SFS-EN 609-1:2017, joka edellyttää muun muassa kaksinkäsinhallintaa ja halkaisualueen suojausta. Työsuojeluviranomaisen ohjeen mukaan työnantajan on valittava työväline, joka on kyseiseen työhön sopiva ja huolehdittava, että laitteet pysyvät turvallisessa kunnossa.
Kotitalouskäyttäjän vastuu on samansuuntainen: koneesta on pidettävä huolta ja ohjekirjaa on noudatettava. Mikäli käyttöalue poikkeaa valmistajan suosituksesta, esimerkiksi ulkolämpötilan laskiessa kovaan pakkaseen, hydraulijärjestelmän öljyn juoksevuus heikkenee ja puristusvoima muuttuu ennakoimattomaksi. Käyttökirjasta löytyy usein taulukko, josta selviää oikea öljyviskositeetti.
Työhygienia ja ergonomia
Klapipinon äärellä seisominen useita tunteja rasittaa selkää ja hartialihaksia. Työtasoa korotetaan esimerkiksi tukevalla vanerilevyllä niin, että klapi nousee lantion korkeudelle, jolloin selkä pysyy suorana. Lihasrasitus pienenee, kun klapit syötetään kiilalle läheltä, eikä raskasta puuta tarvitse nostaa pitkiä matkoja.
Puupöly saattaa aiheuttaa silmien kutinaa ja hengitysoireita, mistä johtuen hengityssuojain ja paikallinen imuri soveltuvat myös kotipihan varustukseen. Työ helpottuu, kun klapit pinotaan heti koneen vieressä olevaan häkkiin sen sijaan, että niitä kumarreltuna poimitaan maasta.
Sään ja vuodenaikojen vaikutus
Syksyinen tihkusade ja keväthangen liukkaus muuttavat halkomakoneen käyttöympäristön nopeasti. Sähkölaitteet suojataan roiskeilta, ja kone sijoitetaan katon alle tai vähintään pressun suojiin. Talvella hydrauliikka saattaa jäykistyä; ennen käynnistystä pumppua annetaan työskennellä tyhjäkäynnillä muutama minuutti, jotta öljy lämpenee. Valoisaan työaikaan sijoittaminen lisää näkyvyyttä, ja lisävalo estää varjot, joissa kiila ja sormet voisivat sekoittua toisiinsa.