Pulverimaalaus eli jauhemaalaus tunnetaan kestävästä pinnasta, joka suojaa metallia kotikäytössäkin. Menetelmä on ollut teollisuuden perusratkaisu jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina harrastajat ovat tuoneet sen verstaiden ja autotallien maailmaan. Kotikäyttö ei kuitenkaan tarkoita hutilointia.
Vaatimukset puhtaudelle, lämpötiloille ja suojaukselle ovat samat riippumatta siitä, maalataanko mopon vanne vai suuri teräsrunko. Seuraavassa käydään läpi vaihe vaiheelta, mitä kaikkea tarvitset, miten tila rakennetaan ja miksi jokainen yksityiskohta vaikuttaa lopputulokseen.
Miksi juuri pulverimaalaus houkuttaa kotinikkaria
Pulverimaali ei sisällä liuotteita, joten siitä ei vapaudu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Se on yksi syy siihen, että ympäristösyyt nousevat esiin aina, kun verrataan jauhemaalausta märkämaalaukseen. Jauhetta voi lisäksi kerätä talteen ja käyttää uudestaan, mikä pienentää materiaalihukkaa.
Kovettunut pinta kestää iskuja, taivutusta ja korroosiota ja pärjää testeinä käytetyssä suolasumutestissä usein paremmin kuin vastaava märkämaali. Näistä syistä kotikirpputorilta pelastettu teräsjalustainen tuoli saa todennäköisesti paljon pidemmän elinkaaren, kun se pinnoitetaan jauheella eikä spraytölkistä.
Lue myös parhaat pulverimaalausuunit vertailussa
Työtilan valinta ja ilmanvaihto
Heti ensimmäisenä täytyy varmistaa, että maalaukselle on oma nurkka tai pieni huone, jossa ilmankierto pysyy hallinnassa. Jauhe koostuu 20–45 mikrometrin hiukkasista, jotka leijuvat helposti koko tilaan, jos poistoilman reittejä ei suunnitella.
Paras ratkaisu on erillinen maalauskoppi, jossa poistoilmapuhallin vetää hienon pölyn suodatinten läpi ulos. Jos tällaista ei ole, tarvitaan ainakin tehokas siirrettävä puhallin sekä kertakäyttöiset, hienopölyn keräävät suodatinmatot. Pienessäkin autotallissa voi rakentaa vanerista ja muovikalvosta väliseinän, jolloin jauhe pysyy maalausalueella ja muuhun tilaan voi varastoida uunitettavia kappaleita.
Sähköstaattinen ruisku ja kompressori
Jauheen siirtäminen kappaleelle tapahtuu sähkövarauksen avulla. Tarvitset ruiskun, jossa on pistooli, jauheastia ja korkean jännitteen (yleensä 10–30 kV) tuottava muuntaja. Pistooli varaa jauheen, kun samanaikaisesti maalattava kappale on maadoitettu ripustuskoukun kautta.
Kompressorin ilmantuotto saa olla kohtuullinen; harrastelijakäytössä riittää monesti 200–300 l/min, koska ruiskutuspaine pysyy yleensä alle kahden baarin. Jos kompressori käy jatkuvasti ylikierroksilla, vesisumun erottava lauhdutin on paikallaan, sillä kosteus paineilmassa paakkuuntuu jauheen sekaan ja heikentää pinta-laatua.
Uuni – menetelmän sydän
Pulverimaali suliessaan muodostaa verkostorakenteen kappaleen pintaan, ja sulaminen käynnistyy yleensä 150–200 celsiusasteessa. Kovetus kestää jauheen tyypistä riippuen 5–20 minuuttia, mutta aika lasketaan siitä hetkestä, kun kappaleen oma metallilämpötila saavuttaa vaaditun lukeman, ei uunin ilmasta. Sen vuoksi uunin koon ja eristyksen merkitys korostuu: ohutpeltiovi tai huolimaton villoitus vie kymmenen minuuttia ylimääräistä, ja silloin etenkin paksut hitsatut kappaleet saattavat jäädä alipoltteelle.
Kotimaisten käytettyjen kotitalousuunien markkinoilta löytää vanhoja kiertoilmauuneja, mutta valurautapannu ei mahdu niihin sisään. Siksi monet rakentavat itse yksinkertaisen kuumakaappiuunin: neliönmuotoinen teräsprofiilirunko, sisäpuolella lasivilla ja päällä sinkitty ohutlevy. Lämmönlähteenä toimii useimmiten muutama 2 kW:n vastus, joita ohjataan PID-termostaatilla. Vaatimus on, että lämpötila pysyy +/–5 °C haarukassa koko uunissa. Samalla täytyy huolehtia ilmankierron tasaisuudesta esimerkiksi pienen kiertoilmapuhaltimen avulla, jotta kuuma ilma ei keräänny katon tuntumaan ja kappaleen alareuna jää vajaaksi.
Esikäsittely – onnistumisen perusta
Ruosteen, rasvan ja sormenjälkien poistossa ei kannata oikaista. Jokainen epäpuhtaus toimii tartuntaviallisen kohdan ytimenä. Jos käytössä on paineilmapuhallin, alumiinioksidilla tai lasikuulalla puhaltaminen luo pienen karheuden, johon jauhe takertuu mikromekaanisesti. Teräkselle toimii myös fosfatoiva rasvanpoistoaine, joka jättää ohuiden kidekasvustojen verkon.
Vesihuuhtelun jälkeen kappale kuivataan perusteellisesti, esimerkiksi puhaltamalla lämpimää ilmaa. Jäljelle jäävän kosteuden voi havaita harmaana höyrynä, kun kappale nostetaan uunin suuaukkoon ennen ruiskutusta.
Jauheen levitys – sähköstaattinen salaisuus
Ruiskun suutin muodostaa kartiomaisen pilven, jossa jauhehiukkaset varautuvat koronavirran ansiosta. Pistoolin toiminta edellyttää pientä ilmavirtaa ja riittävää jännitettä, mutta myös sopivaa maadoitusta. Jos ripustuskoukuissa on maalia, niiden vastus kasvaa, ja varausarkku heikkenee. Siksi koukut puhdistetaan polttamalla tai mekaanisesti joka työpäivän jälkeen.
Aloittelijan suurin virhe on ruiskuttaa kaukaa, jolloin jauhe karkaa ilmavirtauksen mukana. Kun suutin pidetään noin 15–20 cm etäisyydellä ja liike on rauhallinen, kerros levittyy tasaisesti. Kappale täytyy voida ripustaa siten, että ruiskua pääsee kääntämään joka suunnasta ilman teräviä kulmia johdoissa.
Kovetus uunissa
Kun kappale on pölyttyneenä telinettä pitkin uuniin, ovensuusta pursuavaa jauhetta kannattaa varautua pyyhkimään. Heti ovet suljettuasi tarkkaile termostaatin nousua ja aloita ajastin vasta, kun pidikkeeseen asetettu liha- tai pintalämpömittari näyttää esimerkiksi 180 °C, mikä on yleinen polyesterijauheen kovetuslämpö. Jauhe alkaa ensin kiiltää, sitten sulaa tasaiseksi kalvoksi. Liian nopea lämmönnousu voi ruskistaa pinnan, joten termostaatin hysteresi pitää asettaa tiukaksi. Kun kellosi soi, sammuta lämmöt mutta anna uunin kierrättää ilmaa hetken, jotta kappale pääsee jäähtymään varovasti.
Pulverimaalauslaite kokemuksia
”Hankin NordicPulver Model XL -laitteen viime vuoden puolella, kun aloin maalata vanhoja metallikalusteita. Aluksi laitteen koko mietitytti, mutta käytössä se osoittautui juuri sopivaksi isompiinkin töihin. Uuni lämpenee tasaisesti ja jauhe sulaa hyvin pintaan. Lämpötilansäätöön pitää vähän perehtyä, mutta kun sen saa kohdalleen, pinnoitteesta tulee siisti. Olen käyttänyt sitä nyt noin 15 kertaa ja joka kerta lopputulos on ollut tasainen, eikä jauhetta ole kulunut turhaan.”
— Teemu
”Päädyin ostamaan NordicPulver Model M KIT -paketin, koska halusin päästä alkuun ilman, että tarvitsee heti rakentaa omaa uunia. Kokonaisuus toimi yllättävän hyvin. Ruisku ei tunnu liian halvalta, ja kun kompressorin saa säädettyä oikein, maali levittyy siististi. Pienemmille osille tämä uuni riittää hyvin. Käytin sitä ensimmäisenä vanteisiin ja grillin runkoon. Vähän mietityttää uunin koko, mutta muuten kokemus on ollut positiivinen.”
— Sari
”Model M oli edullisin vaihtoehto, joten kokeilin sitä projektin kautta, jossa maalasin pyörän vanteita ja pienen peltikaapin. Ensimmäiset ruiskutukset meni vähän harjoitellessa, mutta sen jälkeen kaikki toimi odotetusti. Laitteessa ei ole mitään ylimääräistä, mutta perustoiminnot toimivat kuten pitää. Jos ei odota liikaa hienouksia, tällä pääsee hyvin alkuun. Jälki yllätti positiivisesti, vaikka en ole aiemmin käyttänyt vastaavaa laitetta.”
— Markus
Henkilönsuojaimet ja jätteiden käsittely
Jauheen hengittäminen on epätoivottavaa, vaikka se ei sisällä liuotteita. FFP3-luokan maski ja sulkeutuvat suojalasit vähentävät altistuksen minimiin. Maalaustilassa kengänpohjista lähtevä jauhepöly sähköistyy helposti ja kerää metalliesineisiin, joten maadoitettu lattiamatto vähentää kipinäriskiä. Jauhekaatopaikkaa ei tarvita, kun käytät palautussuppiloa: lattialle pudonnut jauhe ei ole enää puhdasta, mutta pistoolin seulan läpi kulkenut ylimäärä on kerättävissä ja käytettävissä seuraavaan työhön.
Työtilan jätteet kuuluvat vaarallisen jätteen keräykseen, sillä kovettamaton jauhe luokitellaan kemikaalijätteeksi. Suomen Tukes ohjeistaa, että vaarallisia kemikaaleja saa varastoida yli 50 kilogramman erissä vain, jos tilassa on kirjallinen varastosuunnitelma ja paloturvallisuusratkaisut on mitoitettu palokuormalle. Näitä rajoja ei useimmilla harrastajilla ylitetä, mutta ne kannattaa silti tuntea, jos jauheita alkaa kertyä hyllyille.
Budjetti ja kustannusten hallinta
Kotikäyttöön soveltuva ruiskupaketti maksaa useimmiten muutaman sadan euron verran, kun ostetaan merkittömät komponentit esimerkiksi verkkokaupan kautta. Kompressorin valinta nousee usein suurimmaksi yksittäiseksi kuluksi, varsinkin jos sillä aiotaan käyttää muitakin pneumaattisia työkaluja.
Uuni voidaan rakentaa itse kierrätettynä, jolloin metallilevyt, villat ja vastukset saadaan alle viidelläsadalla eurolla. Jos tila ei salli uunin rakentamista, käytetty kalusteuuni soveltuu pieniin osiin, mutta silloin kappaleen koko rajoittaa projektien valikoimaa.
Jauhe maalikerrosta kohti maksaa määrän perusteella. Yksi kilogramma riittää nyrkkisääntönä 10–12 neliömetrin peittoon, kun kalvopaksuus on noin 80 µm. Pientä rahanmenoa syntyy myös fosfatoivista pesuaineista, suojavälineistä ja mahdollisesta paineilmapuhalluksesta. Kun vertailet kokonaiskustannuksia märkämaaleihin, huomaat kuitenkin, että työmäärä ja tarvikkeiden kulutus pienenevät, sillä yksi kerros pulveria korvaa usean kerroksen nestemaalia.
Yleisimmät virheet ja miten ne vältetään
Ensikertalaisen kohdalla yleisin pettymys liittyy pinnan appelsiinimaisuuteen. Ilmiö johtuu joko liian paksusta jauhekerroksesta tai liian alhaisesta kovetuslämpötilasta. Ratkaisu on käyttää kalvonpaksuusmittaria, joka kertoo jo ennen uuniin menoa, jos kerros on paisunut yli sadan mikrometrin. Myös roiskejäljet paljastavat virheelliset ruiskutusliikeradat. Uuniin mennessä häiriöt ilmavirtauksessa tai kappaleiden liiallinen määrä voivat aiheuttaa varjostumia ja läikkiä.
Toinen tyypillinen ongelma on jauheen kiinnittyminen huonosti maadoitettuun kappaleeseen. Mittaa ripustuskoukun ja maadoituspisteen välinen vastus yleismittarilla; jos lukema nousee kiloomien tasolle, puhdista koukut ja tarkista, että maalauksessa käytetty ketju tai kisko on paljas metalliltaan. Kolmas usein toistuva virhe liittyy esikäsittelyyn. Rasvankin häivähdys saa aikaan kalvonsisäisen kaasuntumisen, joka näkyy pieninä reikinä pinnoitteessa.
Turvallisuuskulttuurin ylläpito
Kotona ei valvo työsuojelutarkastaja, joten oman kurin merkitys korostuu. Jokainen pulverimaalaussessio kannattaa aloittaa kirjallisella tarkistuslistalla. Merkitset ylös ilmanvaihdon, maadoituksen, ruiskun huollon ja uunin lämpötila-anturin kalibroinnin. Jos ystävä tai perheenjäsen auttaa, kerro ennen töiden alkua, miten jauhe, sähköstaattinen jännite ja kuuma uuni käyttäytyvät. Varalla on hyvä pitää vähintään 2 kg:n CO₂-sammutin sekä jauheeseen sopiva P-luokan suodatinimuri.